Tertion käyttö ensimmäisenä opiskeluvuonna: kyselyn tuloksia

Terveystieteiden osastokirjasto Tertio teki helmikuussa suppean kyselyn kirjaston käyttötavoista ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoille. Tavoitteena oli saada tietoa opiskelijoiden kirjastonkäytön tavoista ja toiveista palvelujen kehittämistä varten. Saimme 41 vastausta, kiitokset kaikille vastanneille!

Käytetyimmät aineistot

Tuloksissa oli monta ilahduttavaa asiaa. Lähes kaikki opiskelijat olivat käyttäneet kirjaston oppimiskeskuksen työskentelytiloja, jotka ovat avoinna Kaupin kampuksen opiskelijoille 24/7. Lähes kaikille oli tuttua myös kirjautuminen e-aineistoihin kotoa käsin Nelli-portaalin kautta. Käytetyimmäksi e-aineistoksi osoittautui lääkäreiden kotimainen tietopankki Terveysportti, joka helppokäyttöisyydessään tuleekin tutuksi heti opintien alkumetreillä. Allaolevat kuvat havainnollistavat aineistojen käyttöä.

Kuva 1: Oletko käyttänyt syksyn/talven aikana näitä tietokantoja tiedon hankkimiseen?

Kuva 2: Mitä kirjaston kautta saatavia aineistoja olet käyttänyt syksyn/talven opinnoissasi?

Ei ole varmaan yllätys, että ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kirjastonkäyttö painottuu kurssikirjojen lainaamiseen. Sekä painettuja kurssikirjoja että e-kirjoja toivottiinkin lisää. Kuitenkin vain noin viidennes vastanneista oli käyttänyt e-kirjoja, ja useassa avovastauksessa toivottiin lisää opastusta e-kirjojen käyttöön.

Kirjaston e-kokoelmat

Kirjaston e-kirjojen määrä on noussut huimaa vauhtia viime vuosien aikana. Terveystieteiden alalla on saatavissa mm. monitieteisen Ebraryn kokoelman yli 6000 lääketieteen kirjaa sekä Thiemen, Ovidin  ja MD Consultin   lääketieteen kokoelmat (huom. linkit avautuvat ainoastaan Tay:n  koneilla tai jos olet kirjautunut peruspalvelutunnuksella).

Tottuminen uusien aineistojen lukemiseen ei luonnistu ihan hetkessä. Painetun kirjan formaatti on kaikille tuttu, koska se on lähes samanlainen kustantajasta riippumatta, mutta e-kirjojen kustantajat tuottavat (ainakin toistaiseksi) varsin erilaisia käyttöliittymiä. Joitain kirjoja ladataan pdf-tiedostoina, toisille on oma lukuohjelmansa, joitain voi selata ainoastaan internet-yhteydessä, joitain voi lainata 1-14 vuorokaudeksi ja toisia saa jopa tallentaa pysyvästi omalle koneelle. E-kirjojen lukutaito karttuu vain kokeilemalla ja harjoittelemalla (niin kuin opimme lukemaan painettuja kirjojakin). E-kirjan käyttäminen on erilaista, mutta niissä on myös hyviä uusia ominaisuuksia. Lukija voi esim. tehdä kirjoihin muistiinpanoja ja hakea tietoja kirjan tekstistä sanahaulla.

Tieteelliset lehdet ovat jo siirtyneet sähköiseen muotoon, samoin erilaiset hakemistot ja hakuteokset. E-kirjat seuraavat perässä, mutta tarjolla on toki edelleen painettujakin kirjoja niitä haluaville.

” itse pidän enemmän ihan oikeista kirjoista koska koneella olo vie ajatuksia niin helposti muualle. Tykkään olla kirjastossa tekemässä läksyjä lainaten paksuja kirjoja joita ei kotiin jaksaisi kantaa.”

(lainaus opiskelijan vastauksesta)

Näitä paksuja kirjojakin Tertiossa on varmaan tarjolla vielä pitkään, joten hyvä reppu on edelleen tarpeen.

Teksti: informaatikko Raija Aaltonen, Tertio

Kirjaston käyttäjät ovat aktiivisia – kiitos käyttäjäkyselyyn vastanneille!

Käyttäjäkyselyyn Tampereen yliopiston kirjastossa vastattiin nyt entistäkin aktiivisemmin. Kyselyyn osallistui 788 vastaajaa, kun edellisessä käyttäjäkyselyssä vuonna 2010 vastauksia saatiin 730. Kiitos kaikille vastaajille!

Kyselyyn liittyi myös palkintoarvonta. Kirjasto arpoi viisi Tampere University Pressin kirjaa sekä viisi muistitikkua. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Lisäksi Kansalliskirjasto on arponut palkintoja kaikkien vastanneiden kesken.

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin Tampereen yliopistossa 4.3.-7.4. verkkokyselynä. Kysely järjestettiin samaan aikaan lähes kaikissa yliopistokirjastoissa ja muilla kirjastosektoreilla. Sen toteuttamisesta vastasi Kansalliskirjasto. Tampereen yliopiston kirjasto on osallistunut kansalliseen käyttäjäkyselyyn myös vuosina 2010 ja 2008, joten tuloksia voidaan verrata aikaisempiin kyselyihin.

Yliopistokirjastojen joukossa Tampereen yliopiston kirjaston aktiiviset käyttäjät olivat vastaajina kärkikolmikossa Helsingin yliopiston kirjaston ja Lapin korkeakoulukirjaston jälkeen. Yliopistokirjastoista saatiin yhteensä 5 542 vastausta, ja Tampereen yliopiston kirjaston käyttäjien osuus vastauksista oli 14,2 %.

Tampereen yliopistossa ahkerimpia vastaajia olivat opiskelijat (61,2 % vastaajista). Opettajia ja tutkijoita vastaajista oli 22,5 % ja jatko-opiskelijoita ja tohtorikoulutettavia 11,5 %. Eniten vastauksia saatiin humanistiselta (28,4 %), yhteiskuntatieteelliseltä (24,9 %) ja lääketieteelliseltä (15,8 %) tieteenalalta.

Vastaajista 54,2 % ilmoitti arvioivansa vastauksissaan pääkirjaston, 24,9 % Terveystieteiden osastokirjaston Tertion ja 20,8 % Humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston Humanikan palveluja. Heistä 38,8 % käy kirjastossa viikoittain, 31,4 % muutaman kerran kuukaudessa ja 5,7 % päivittäin.

Ylivoimaisesti tärkeimmäksi syyksi kirjastossa asioimiseen vastaajat ilmoittivat aineiston lainaamisen, palauttamisen, varaamisen tai uusimisen (92,9 %). Muita keskeisiä syitä olivat kirjaston tarjoamien e-lehtien, e-kirjojen ja tietokantojen käyttö (61,2 %), itsenäinen opiskelu tai työskentely (55 %), painettujen aineistojen, kirjojen ja lehtien käyttö (46,4 %) sekä tiedonhaku tietystä aiheesta (45,8 %).

Kirjaston aineistotietokantaa Tamcatia käytti viikoittain 35,4 % ja Nelli-portaalia 37,2 % vastaajista. E-aineistojen käyttö on tasaista; 22,9 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä e-lehtiä muutaman kerran kuukaudessa ja 22,1 % viikoittain, e-kirjoja taas muutaman kerran vuodessa 32,4 % ja muutaman kerran kuukaudessa 24,3 % vastaajista.

Kyselyn tuloksia, asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä tulosten hyödyntämistä kirjaston kehittämisessä tarkastellaan laajemmin syksyllä kirjaston verkkolehdessä Bulletiinissa.

Teksti ja kuva: Outi Viitasalo, tiedottaja

Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna

Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä Finna on testikäytössä osoitteessa https://www.finna.fi/

17.12.2012 lanseeratulla Finnan beta-versiolla testataan palvelun toimivuutta ja kerätään palautetta käyttäjiltä. Finnan testiversion julkaisun jälkeen palvelua kehitetään lisäämällä siihen uusia toiminnallisuuksia. Uusia organisaatioita aineistoineen ja palveluineen liittyy mukaan vaiheittain. Finnan seuraava tuotantoversio julkaistaan 22.10.2013 pidettävän Finna-päivän yhteydessä.

Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen hakupalvelu, joka tarjoaa pääsyn muistiorganisaatioiden aineistoihin ja palveluihin. Kansalliskirjasto vastaa KDK:n asiakasliittymän toteuttamisesta, ja Finna on rakennettu vuonna 2012 avoimen lähdekoodin ohjelmistojen pohjalta. Asiakasliittymää kehitetään arkistojen, kirjastojen ja museoiden tarpeet huomioiden.

Tampereen yliopiston kirjasto on mukana Finnan toisessa aallossa, joka on juuri alkamassa. Kun Tamcat siirtyy käytettävksi Finna ohjelmistojen pohjalta toteutetulla käyttöliittymällä, niin silloin yhden saman osoitteen kautta ovat käytettävissä nykyinen Tamcat-tietokanta ja Nellissä oleva materiaali. Yliopistokirjastojen puolelta Finnaa on pilotoinut Jyväskylän yliopisto, jonka oma Finnan testikäyttöliittymä löytyy osoitteesta https://jyu.finna.fi/

Teksti: Timo Vuorisalmi, kirjaston erikoissuunnittelija

Yliopiston organisaatiouudistus toi poistokirjoja hyllyyn

Kirjojen poistomyynti on osa kirjaston kokoelmatyötä, kokoelman eläessä ajan ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Kokoelmaan hankitaan luonnollisesti koko ajan uutta kirjallisuutta, ja samalla on tehtävä myös poisvalintaa eli karsintaa, jolloin saadaan tilaa uudelle aineistolle ja kokoelma pysyy ajanmukaisena.

Viime vuoden aikana yliopiston organisaatiouudistus vaikutti myös kirjaston kokoelmiin. Hämeenlinnan kirjastoyksikkö toi muutossa kokoelmansa Tampereelle. Tieteenalayksikköjen muuttojen vuoksi monet oppiainekirjastot lakkautettiin tai niitä supistettiin, ja niiden kirjat toimitettiin kirjastoon. Kokoelmia hoitava henkilökunta tutki aineiston, tarpeellinen liitettiin kokoelmiin ja käyttäjille tarpeettomat kirjat toimitettiin kirjaston poistomyyntiin.

Poistokirjahyllyssä on siis talven aikana riittänyt poikkeuksellisen paljon myytävää. Tällä hetkellä pääkirjastossa on tarjolla mm. naistutkimuksen, psykologian, maantieteen, sosiologian ja historian entisiä oppikirjoja sekä käsityöoppaita ja pieni erä kaunokirjallisuutta. Kunhan hyllytilaa vapautuu lisää, tuodaan myyntiin myös isohko erä sanakirjoja.

Pääkirjastossa poistokirjahyllyt löytyvät ensimmäisestä kerroksesta

Yleiskokoelman karsinnassa käytetään apuna ammattitaitoisen harkinnan lisäksi lainauslukuja, joista voidaan päätellä vanhentunut ja käyttäjille tarpeeton aineisto. Mitään ei kuitenkaan suoraan hävitetä lopullisesti, vaan poistetuista kirjoista lähetetään yksi kappale Kuopioon valtakunnalliseen Varastokirjastoon, mikäli se sieltä vielä puuttuu. Varastokirjastosta voivat myös oman kirjastomme asiakkaat lainata aineistoa viiden euron toimitusmaksulla.

Kurssikirjakokoelmaa karsitaan opintovaatimusten vaihtuessa. Kurssikirjoista säilytetään kuitenkin aina vähintään yksi kappale yleiskokoelmassa. Näiden lisäksi poistokirjamyyntiin tulevat myös ylimääräiset ja tarpeettomat kaksoiskappaleet.

Mutta millainen on kirjan matka kokoelmista poistomyyntihyllyyn? Pääkirjastossa tällä matkalla kirja ehtii kiertää useamman käsiparin kautta. Ensin karsintaa suorittava henkilö on tehnyt poistopäätöksen ja käynyt hakemassa poistettavan teoksen hyllystä. Yleensä karsintaa tehdään isommissa erissä, kuten karsimalla jokin kokonainen hyllyluokka kerrallaan. Tämän jälkeen kirja poistetaan kirjastojärjestelmästä, ja kirja siirtyy poistokirjamyyntiä hoitavien käsiin. Itse poistomyyntityö tapahtuu Linnan mystisissä uumenissa, kolme kerrosta maan alla, jossa varastotiloissa on pöydät ja hyllytilat isojenkin poistokirjamäärien käsittelyyn. Materiaali merkitään ”Poistettu Tampereen yliopiston kirjastosta” -leimalla.

Vaikka kirja on poistettu kokoelmista, se tarkoittaa vain, että se on täyttänyt tehtävänsä yliopiston kirjaston kokoelmissa. Tästä huolimatta kirja voi vielä jatkaa matkaansa löydön tehneen ostajan kotikirjastossa.

Teksti: Janne Järvinen ja Tuija Nummi, pääkirjaston hankintaosasto
Kuva: Outi Viitasalo

Käyttäjäkyselyssä 4.3.-7.4. voit vaikuttaa yliopiston kirjaston palveluihin

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutetaan Tampereen yliopistossa verkkokyselynä ajalla 4.3.-7.4. Kysely on asiakkaille tärkeä kanava, jonka kautta voi vaikuttaa kirjaston palvelujen kehittymiseen.

Miten sinä käytät Tampereen yliopiston kirjaston tarjoamia palveluja verkossa ja paikan päällä? Miten käytät kirjaston tiloja, ja löydätkö kirjaston aineistoista sen, mitä tarvitset opiskelussasi, tutkimuksessasi tai opetustyössäsi? Miten hyvin kirjasto on onnistunut vastaamaan sinun tarpeisiisi?

Kerro se meille käyttäjäkyselyssä. Kirjasto kuuntelee nyt kaikkia asiakkaitaan, sillä haluamme tarjota ajantasaisia ja monipuolisia palveluja tulevaisuudessakin. Siksi vastauksesi ja kyselyn tulokset ovat meille tärkeitä.

Kansallinen käyttäjäkysely järjestetään samaan aikaan lähes kaikissa yliopistokirjastoissa ja muilla kirjastosektoreilla. Kyselyä koordinoi ja sen toteuttamisesta vastaa Kansalliskirjasto.

Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2008 ja 2010, ja Tampereen yliopiston kirjasto on ollut mukana molemmilla kerroilla. Osallistuminen säännöllisesti laajaan kyselyyn antaa vertailutietoa muista yliopistokirjastoista ja toisaalta tietoa kirjaston käytön ja omien asiakkaidemme tarpeiden muuttumisesta vuosien aikana.

Vuoden 2010 kyselyn tuloksia arvioitiin perusteellisesti verkkolehti Bulletiinin artikkeleissa. Nyt tulemme tarkastelemaan asiakkaiden kokemuksia ja toiveita kirjaston palveluille erityisesti tutkimuksen ja opetuksen näkökulmasta.

Voit osallistua myös palkintojen arvontaan. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme Tampere University Pressin kirjoja ja muistitikkuja. Lisäksi Kansalliskirjasto arpoo kaikkien käyttäjäkyselyyn vastanneiden kesken e-kirjojen lukulaitteen, muistitikkuja ja kirjoja.

Linkki kyselyyn löytyy myös kirjaston verkkosivujen etusivulta sekä Humanikan ja Tertion etusivuilta.

Teksti: Outi Viitasalo, kirjaston tiedottaja

Pääkirjaston tilat ja laitteet ahkerassa käytössä

Kirjaston käyttö on selvästi muuttunut viime vuosina. Painetun aineiston merkitys on hieman vähentynyt, ja suuri osa opiskelijoiden tarvitsemasta aineistosta löytyy nykyisin verkosta. Tämä muutos näkyy myös kirjaston tilojen ja laitteiden käytössä. Yhä useammalla kirjaston käyttäjällä on oma kannettava tietokone, jota käytetään kirjastossa työskennellessä.

Kirjaston verkkopalvelutiimi suoritti pääkirjastossa Linnassa laitteiden käytön monitoroinnin viime vuoden lopulla. Viikoilla 43 ja 48 seurasimme kolmena eri kellonaikana (9:30, 11:30 ja 16:30), kuinka paljon asiakkaat käyttivät omia kannettaviaan sekä kuinka moni e-lehti- ja Tamcat-päätteistä ja 3. kerroksen oppimiskeskuksen koneista oli käytössä.

Monitoroinnin tulokset vastasivat aiempaa käsitystämme siitä, että tiettyyn aikaan päivästä (noin klo 11-16 välillä) kaikki oppimiskeskuksen koneet ovat lähes jatkuvassa käytössä  ja että e-lehti- ja Tamcat-päätteitä on ehkä muutama liikaa. Asiakkaiden omien kannettavien käytön osalta oli jo aiemmin tiedossa, että pääkirjaston langattoman verkon lähetinten teho ja kattavuus eivät ole aina riittäneet.

Taulukko pääkirjaston asiakkaiden omien kannettavien käytöstä viikolla 48/2012

Asiakkaiden omien kannettavien määrä oli yllättävän suuri. Tarkastelujaksoilla kirjaston tiloissa oli enimmillään yhtäaikaisesti 87 omaa konetta käyttävää asiakasta (työvälineenä joko kannettava läppäri tai tabletti).  Samalla kävi ilmi se, että tiettyinä aikoina päivästä/viikosta kaikki pöytäpaikat olivat käytössä.

Monitoroinnin tulosten perusteella poistimme muutaman Tamcat-päätteen, ja samalla vapautui työskentelytilaa asiakkaille. Yliopiston IT-palvelut on kartoittanut tilannetta Linnan kiinteistössä, ja tarkoituksena on lisätä langattomien tukiasemien määrää ja kattavuutta. Jatkossa pyrimme lisäämään pöytäpaikkojen ja ehkä myös sähköistettyjen lukupaikkojen määrää.

Teksti: Timo Vuorisalmi, kirjaston erikoissuunnittelija
Taulukko: Heli Vanamo, kirjastonhoitaja

Library Orientation kotiuttaa vaihto-opiskelijat kirjastoon

Uusi lukukausi toi yliopistolle uudet vaihto-opiskelijat. Heitä kutsuttiin myös kirjastoon, sillä kirjasto järjestää aina lukukauden alussa Library Orientation -tutustumiskäyntejä vastatulleille kansainvälisille opiskelijoille. Tarkoituksena on auttaa opiskelijoita löytämään tiensä opiskelijoiden yhteiseen työhuoneeseen, kirjastoon, ja pääsemään hyvään alkuun sen palveluiden käytössä.

Pääkirjastossa Linnassa vieraili taas useampi ryhmä. Esittelimme aluksi opiskelijoille kirjaston palveluja opetusluokassa. Samalla opastimme Tamcat-kirjastotietokannan käyttöön, jotta tarvittavat kurssikirjat löytyisivät helposti, sekä e-aineistoportaali Nellistä löytyviin aineistoihin. Tämän jälkeen kierrettiin opiskelijoiden kanssa tutustumassa kirjaston tiloihin.

Vaihto-opiskelijat Milena Masaříková (vas.) ja Jihye Suk tekivät tuttavuutta kirjaston kanssa Library Orientation -kierroksella

Viimeiselle kierrokselle osallistuneet Milena Masaříková Tšekistä ja Jihye Suk Etelä-Koreasta opiskelevat neljättä vuottaan ja ovat nyt kevätlukukauden vaihto-opiskelijoita yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä.  Molempien mielestä tiivis Library Orientation -tutustuminen auttaa saamaan kirjaston palvelut nopeammin omaan käyttöön. Tarpeellisten opiskeluaineistojen lisäksi he tietävät nyt löytävänsä kirjastosta myös rauhallisen työskentelytilan.

Jihye kehui kirjaston itsepalvelumahdollisuuksia ja Nelliä, joka auttaa aineistojen löytämisessä. Milena tiivisti opiskelevan kirjastonkäyttäjän tärkeimmät asiat kahteen sanaan: kirjoja ja kahvia.

Teksti: Kirjaston kv-opetuksen koordinaattori Saija Tapio ja tiedottaja Outi Viitasalo
Kuva: Outi Viitasalo