Tieto tutkijan työpöydälle -käyttäjäkyselyn avoimissa vastauksissa tulee tutkijoilta, riippumatta tieteenalasta, hyvinkin samanlaisia kommentteja, huomioita, pohdintoja ja kysymyksiä koskien e-aineistoja. Suurin osa kysymyksistä koskee aineistojen saatavuutta: miksi kaikkien alojen kaikki aineistot eivät ole e-muodossa, miksi jotkut yksittäiset lehdet eivät päästä uusimpaan aineistoon, miksi e-lehtien vanhempia aineistoja ei ole käytettävissä, miksi kirjaston e-kirjat eivät käy Kindleen, miksi kotimaista aineistoa ei ole yms.
Pyrimme tällä kirjoituksella vastaamaan ainakin muutamiin eniten mieliä askarruttaviin kysymyksiin. Lopuksi annamme linkkilistan, joka toivottavasti auttaa avaamaan muutaman solmun.
E-kirjat
Tampereen yliopiston kirjastolla on Nelli-portaalin kautta tarjolla yli 300 000 e-kirjaa. Vaikka e-aineistotarjonta lisääntyykin koko ajan, kaikki aineisto ei suinkaan ole vielä saatavana e-muodossa, kotimainen (tai muun kuin englanninkielinen) aineisto ei varsinkaan. Kotimaisia e-kirjoja on kyllä joitain saatavana, mutta useimmiten kustantajat myyvät niitä vain yksityiseen käyttöön. Yliopistolisenssit eivät ole lainkaan mahdollisia. E-kirjoja myydään yksittäin samalla tavalla kuin painettuja kirjoja (esim. Ellibs välittäjänä, Gaudeamus kustantajana). Ulkomaisista välittäjistä Amazonkin myy e-kirjoja vain yksittäisille käyttäjille luettavaksi omille kirjoilleen kehitetylle Kindle-kirjalukijalle eikä siis kirjastoille, joiden kirjat ovat ensisijaisesti verkon kautta luettavia. Toki yhä useammat e-kirjapaketit tarjovat myös omalle kannettavalle ja joillekin lukijalaitteille lataamisen.
Mielestäni kirjaston elektronisia aineistoja on kehitetty merkittävästi viimeisen 4 vuoden aikana, toivottavasti sama jatkuu edelleen.
Ongelmana on myös se, että e-kirja usein ilmestyy myöhemmin kuin painettu kirja, sillä kustantajat haluavat ensin voiton painetusta kirjasta. E-kirjojen kasvua voi hahmottaa vaikka kurssikirjojen e-versioiden kasvua seuratessa. Vuonna 2006 opintovaatimuksissa voimassa olevista nimekkeistä oli saatavana myös e-kirjoina 4,3%. Tämän vuoden syksyllä e-kirjojen luku oli 13,2%.
On kysytty myös, miksei e-kirjaa voi lainata toisen yliopiston kirjastosta kuten painettua kirjaa. Vastaus on yksinkertainen: e-kirja ja e-lehti on lisensoitu vain tilaajainstituution käyttöön ja sen hinta määräytyy instituution suuruuden mukaan. Lisenssiehdot määrittävät tarkasti e-aineistojen käytön; ne ovat vain tilaavan instituution henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä eivätkä lainattavissa muualle.
Tampereen yliopiston kirjaston e-kirjakokoelma on mittava
Kirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä yli 340 000 e-kirjaa. Osa kirjoista on ostettu valmiina paketteina, kuten Ebrary (sisältää yli 70 000 e-kirjaa) ECCO (sisältää englanninkielisiä teoksia 1700-luvulta digitoituina kokoteksteinä, n. 150 000 e-kirjaa) ja EEBO (sisältää englantilaisia kirjoja vuosilta 1473-1700 digitoituna kokotekstinä, yli 100 000 teosta). Kirjasto tilaa myös yksittäisiä e-kirjoja useammankin välittäjän kautta, esim. Dawsonera (vaatii kirjautumisen), eBooks onEbscoHost, MyiLibrary ja Taylor & Francis.
Kurssikirjoista tilataan aina myös e-versio, jos sellainen on saatavissa, mutta yleiskokoelmaan kirjat tilataan pääasiassa painettuna, jos asiakas ei erityisesti toivo kirjaa e-muodossa. Hankintaehdotuksissa siis voi mainita, että haluaa kirjan mieluiten e-muodossa, jolloin tarkistamme, onko se saatavana. Kirjaston sivulta vasemmasta palkista kohdasta lomakkeet, löytyy sekä kurssikirjojen hankintaesityslomake että muun kirjallisuuden hankintaesityslomake.
Käsikirjoja e-kirjoina englanninkielellä löytyy melko hyvin ja pääasiassa nykyään kaikki käsikirjat tilataankin e-muodossa, jos sellainen on saatavissa. E-käsikirjat on koottu Nelliin E-Käsikirjasto-linkin alle. Sieltä löytyy tällä hetkellä yli 700 hakuteosta ja käsikirjatyyppistä teosta sekä sanakirjoja ja menetelmäoppaita.
E-kirjojen käyttö koetaan usein hankalaksi
E-kirjojen käyttöliittymät koetaan usein hankaliksi. Valitettavasti kirjasto ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan e-aineiston käyttöliittymiin ja ne ovatkin erilaisia kustantajista riippuen. Käyttöliittymien välittäjät ovat kuitenkin pyrkineet parantamaan lukuohjelmia.
Kirjastomme käytössä olevan Ebraryn kirjakokoelma on varsin hyvä, mutta palvelun käyttöliittymä on ongelmallinen. Teksti on todella vaikea suurentaa luettavan suuruiseksi ilman että sitä tarvitsisi vierittää, joten lukeminen on hankalaa. Yhteys Ebraryyn myös katkeilee, jolloin teoksen seuraava sivu ei olekaan saatavilla. Myös hakuominaisuus on huono – tulokset jäävät piiloon. Mahdottomuus siirtää aineistoja omistamaani e-lukulaitteeseen (Kindle) turhauttaa.
E-kirjojen lataaminen omalle koneelle
Uusi palvelu, joka nyt löytyy useammastakin e-kirjakäyttöliittymästä, on mahdolllisuus ladata e-kirjoja omalle kannettavalle (tai tietyille lukulaitteille). Kirjoja voi latauksen jälkeen lukea palvelusta riippuen 3 tai 14 päivää tai ne saa pysyvästi kannettavalleen ilman internetyhteyttä. E-kirjojen lataus onnistuu tällä hetkellä Ebraryn, Dawsoneran, eBooks onEbscoHostin sekä Thiemen kirjoissa, jotka saa ladata kannettavalleen ja pitää ne ilman aikarajoitusta. Katso latausohjeet kirjaston Oppaat ja ohjeet -sivulta.
E-lehtikokoelma on iso muttei silti aina riittävä
Tampereen yliopiston kirjasto tarjoaa tällä hetkellä pääsyn yli 33 000 e-lehteen. Englanninkieliset lehdet ovat nykyisin hyvin saatavissa e-muodossa, mutta muunkieliset, erityisesti suomenkieliset, eivät vielä ole kattavasti saatavissa e-muodossa. Esimerkiksi paljon kysytyt Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö eivät ole kirjaston e-lehtikokokoelmassa siksi, että niitä ei ole vielä olemassa e-versioina.
Useimpien e-lehtipakettien saatavuus alkaa vuosista 1995-1997. Vaikka joistakin lehtipaketeista on saatavissa myös lehtien vanhempia vuosikertoja sisältävä arkistotietokanta, se on maksullinen ja yleensä kallis paketti. Kirjaston täytyy kustannussyistä valita, tilatako uusia aineistoja, jotka yleensä ovat relevantteja ja käytetyimpiä vai vanhempaa aineistoa, joka on harvemmin käytettyä. Kannattaa kuitenkin vanhempaa aineistoa tarvitessaan tarkistaa Tamcatista, löytyykö meiltä lehtien vanhempia vuosikertoja painettuina, usein löytyy. Jos lehteä ei löydy, artikkelit voi tilata kaukopalvelumme kautta.
Monista julkaisuista puuttuvat kuluvan vuoden ja toisaalta vanha aineisto.
Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmien kehittämisohjelmassa todetaan, että suuri osa aineistohankinnoista tehdään asiakkaiden tekemien hankintaehdotusten perusteella ja, että kirjasto hankkii kokoelmiinsa ensisijaisesti uutta kirjallisuutta.
Tutkijat ovat myös tyytyväisiä e-lehtien saatavuuteen:
Joskus harvoin mielenkiintoinen juttu on julkaistu vähemmän prominentissa lehdessä, josta ei löydy kirjaston e-lehtikokoelmista. Näin kuitenkin käy varsin harvoin, eikä ole mikään ongelma ollut.
Miksi joskus ei pääse uusimpiin lehtiin?
Kaipaan alan johtavia kansainvälisiä journaaleja ilman vuoden viivettä.
Useita tutkijoita harmittava embargo (uusin aineisto ei ole kokotekstinä käytettävissä) on meillä voimassa oikeastaan vain Ebscon lehtitietokannoissa. Embargohan on kustantajan sopimukseen määrittämä ajanjakso, jonka aikana kustantaja ei anna julkaisua verkkoon. Ebscon tietokannat ovat kuitenkin huomattavasti halvempia kuin muut e-lehtitietokannat, kyse on siis puhtaasti kustannuksista. Kaikkea ei voi hankkia.
Jotkut kustantajat avaavat arkistonsa vuoden embargon jälkeen vapaasti kaikkien käyttöön. Tällöin on kyse lehdistä, joita kirjasto ei tilaa mutta laittaa ne kuitenkin käyttöön Nellin kautta, koska siten vanhemmat vuosikerrat löytyvät ja hyödyntävät tutkijaa.
Usein lehti on hankittu tai se on saatavilla useasta eri lehtipaketista. Erityisesti johtavat kansainväliset lehdet hankitaan aina myös suoraan kustantajilta vaikka ne olisivatkin Ebscon kautta saatavissa embargo-lehtinä. Lehtipaketit ovat SFX-laatikossa aakkosjärjestyksessä, joten Ebscohost on ensimmäisenä tarjolla. Kannattaa siis aina katsoa, onko lehti saatavissa myös muuta kautta, sillä kustantajien, kuten Wileyn tai ScienceDirectin kautta lehden uusinkin aineisto on saatavissa. Lisäksi joidenkin lehtien saatavuusvuodet vaihtelevat paketeissa, esim. kustantajavaihdosten vuoksi, aina siis kannattaa tarkistaa SFX-laatikossa olevat lehden saatavuustiedot.
Harmillista on myös, että joitain lehtiä eivät tutkijat ole löytäneet lainkaan, vaikka lehdet on meille hankittu ja Nellin kautta löydettävissä. Lehti kannattaa aina hakea Nellin lehtihausta lehden nimeen sisältyvillä sanoilla tai sanan osilla ja klikkaamalla hakulaatikon alta “sisältää”.
Katso myös verkkolehtien käyttöön liittyvät usein esitetyt kysymykset – FAQ.
Pääosin elektroniset julkaisut (sekä lehdet että kirjat) ovat olleet yliopiston kirjaston kautta hyvin saatavilla.
Tiedotusta ja koulutusta tarvitaan
Kyselyssä tuli esiin, että tutkijat ehdottivat tilattavaksi myös sellaisia e-lehtiä, jotka jo ovat yliopistolaisten käytettävissä. Tässä on kirjastolla edelleen haasteita: miten saattaa tiedon tarvitsija ja laadukkaat tietoaineistot yhteen. Näihin haasteisiin kirjasto etsii jatkuvasti ratkaisuja.
Uusista aineistoista, sekä yleisesti e-aineistoihin liittyvistä asioista, tiedotetaan Ajankohtaista elektronisista aineistoista ja koekäytöt -sivulla sekä e-tiedotusTwitterissä. Lisäksi osastokirjastojen omilla sivuilla ja esim. Tertion Facebook-sivulla on aineistoa koskevia tiedotuksia. Kirjasto on tehnyt lisäksi runsaasti erilaisia oppaita sekä tarjoaa ilmaista omaa informaatikkoa, joka auttaa löytämään tien tiedon lähteille: katso lisää Tilaa-informaatikko -palvelusta. Yksin ei siis tarvitse jäädä pähkimään e-aineistoja koskevia ongelmia, vaan aina kannattaa kysyä kirjastosta.
Kaukopalvelu auttaa, jos kokoelmat eivät kata tarvetta
Jos kirjaston kokoelmista ei löydä haluamaansa, kaukopalvelu tilaa aineiston käyttöön muualta. Missään tapauksessa ei siis tarvitse maksaa kustantajille heidän kalliita maksujaan vaan kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. Kirjastolla on omat kanavat, joita pitkin selviää paljon halvemmalla.
Kaikkea ei aina ole saatavana, mutta ne saa kätevästi kaukopalvelun kautta.
Onneksi löytyy myös tyytyväisiä asiakkaita
Avovastauksia tuli todella paljon: purettuna niitä tuli yli 20 A4-arkillista. Vaikka paljon oli asioita, jotka tutkijoita askarruttivat, oli kirjasto saanut myös hyvää palautetta. Kiitos kaikille vastaajille. Otamme kehitysehdotukset työpöydälle, korjaamme korjattavissa olevat asiat ja kiitämme kiitoksista.
Yleisesti olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen miten e-aineistojen saatavuus on lisääntynyt ja siten helpottanut suuresti mm. etätyöskentelyä.
No problems at all.
Nelli on toiminut hyvin, enkä ole enää kokenut etäkirjautumisessakaan ongelmia.
Olen tyytyväinen kirjastosta saatuun henkilökohtaiseen palveluun.
On ihana saada Nelli-haulla maailman tieto omalle työpöydälle ja kotikoneelle.
Linkkejä
Aniita Ahlholm-Kannisto ja Mervi Ahola
