Kuvassa seminaariväkeä. Eturivissä vasemmalta oikealle hallintojohtaja Timo Lahti, rehtori Kaija Holli ja hänen takanaan professori Howard Jacobs, johtaja Leena Vestala, hallintoylilääkäri Jaakko Herrala ja opiskelija Johanna Roihuvuo. Eturivissä kuvassa taaimmaisina professori Ingwersen vaimoineen, osastonjohtaja Leena Toivonen, ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen sekä seminaarin moderaattorina toiminut osastonjohtaja Anne Lehto.
Kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaaria vietettiin 17.5.2010 Väinö Linna -salissa pääkirjastossa. Ohjelma lupaili niin kotimaista kuin kansainvälistäkin mielenkiintoista kuultavaa ja se olikin houkutellut paikalle toistasataa kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin avasi ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen, joka totesi, että vaikka Tampereen yliopiston kirjasto tarjoaakin nykyisin paitsi nykyaikaiset, viihtyisät tilat ja laitteet, ei asiakkaiden tarvitse välttämättä tulla kirjastoon. Elektroniset aineistot ovat käytettävissä vaikka kesämökiltä ja opiskelijat pääsevät oppimiskeskuksiin ja lukusaleihin 24/7.
Rehtori Kaija Holli paneutui puheessaan kirjaston merkitykseen uudessa yliopistossa. Hän aloitti puheensa sanomalla, että vaikka 85-vuotiasta ihmistä pidetään vääjäämättä jo vanhuksena, hiukan hidastuneena ja jäykkänä, kirjastoa ei voi millään muotoa pitää vanhuksena. Kirjasto syntyy aina uudelleen, luo nahkansa kuin käärme aina, kun aika niin vaatii. Rehtori Holli painotti myös kirjaston paineita ja ristiriitaa: toisaalta vaaditaan perinteiden säilyttämistä ja toisaalta kirjaston odotetaan samanaikaisesti vastaavan tulevaisuuden haasteisiin. Yliopisto on uudistamassa rakenteitaan ja se tulee heijastumaan myös kirjaston toimintaan. Rehtori Holli vertasi kirjastoa pankkilaitokseen, jonka konttoreista asiointi on siirtynyt nettiin mutta silti henkilökuntaa tarvitaan edelleen myös konttoreissa, heidän työnsä vain on muuttunut. Samoin se muuttuu kirjastoissa, joissa tulevaisuudessa odotetaan laaja-alaista osaamista. Rehtori Holli päätti puheensa sanoihin kirjailija, ministeri Hugh Pratherin sanoihin: “There is a time to let things happen and a time to make thing happen.”
Opetus- ja kulttuurimininisteriön puheenvuoron käytti johtaja Leena Vestala. Hän kertoi meneillään olevista isoista toimintaympäristön muutoksista ja kirjaston roolista muutoksissa. Hän korosti laadun parantamista ja vaikuttavuuden lisäämistä ja visioi toimintaympäristöä vuonna 2020. Raportti korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeesta on luettavissa OKM:n sivulla.
Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoi esityksessään Yhdessä terveyttä – potilaan parhaaksi mielenkiintoisesti vanhojen valokuvien ja lehtileikkeiden kuvittamana, miten sairaalan ja yliopiston lääketieteellisen kirjastojen historiat ovat kietoutuneet toisiinsa ja vuosien ajan ja kuinka jo 80-luvun alusssa alkanut strateginen kumppanuus on vaihtunut vision toteutumaksi, yhdeksi yhteiseksi kirjastoksi.
Opiskelijan tervehdyksen toi Johanna Roihuvuo, joka sai heti puheensa aluksi yleisön hyvälle tuulelle kertomalla, ettei ole pappia ensimmäistä kertaa kyydissä vaan joutui puhumaan myös mummonsa 85-vuotispäivillä. Hän rinnasti lämmöllä mummonsa helposti lähestyttävänä ja ehtymättömänä tietolähteenä kirjastoon, jonka hän kokee yhtä mukavaksi ja joka on myös aina yhtä auliina vastaamaan kysymyksiin, joita nuorison päähän pälkähtää kysyä. Kirjasto on opiskelijalle tukikohta ja työhuone, joka edustaa pysyvyyttä ja josta saa aina vastauksen ja jossa asiantunteva henkilökunta on aina valmis auttamaan.
Professori Peter Ingwersen Tanskan Royal School of Library and Information Science‘sta näytti esityksessään Tampere University Fuelled by TAYK – 2010, kuinka hyvissä asemissa Suomen ja etenkin Tampereen yliopiston julkaisut ovat ja kuinka paljon niihin viitataan.
Professori Howard Jacobs IMT:ltä puolestaan valotti esityksessään Global Information for Global Science tieteen raadollisempaa puolta eli rahaa. Vaikka tiedon pitäisi olla ilmaista kaikille, tiedon saanti maksaa joko tutkijalle tai kirjastolle. Lopuksi Howard Jacobs toivotti kirjastolle onnea ja sitä todellakin kirjasto myös tarvitsee, sillä hänen mukaansa seuraavat viisi vuotta tuovat kirjastolle enemmän haasteita ja muutoksia kuin menneet 85 vuotta yhteensä.
Vaikka puhujat yksimielisesti totesivatkin kirjaston olevan mummoiässä, he myös kehuivat, ettei tämä mummo ole ollenkaan ikäisensä näköinen eikä oloinen vaan vetreä ja nopea liikkeissään.
Mirja Iivosen siteeraukseen Elton Johnin ja Tim Rice’n musikaalista Aida on helppo yhtyä:
Captain Radames says to his troops:
The more we find, the more we see
The more we come to learn
The more that we explore
The more we shall return
Ja hän jatkoi: In the same way, the more the library can develop its own expertise, the more it can give back to the university. The more we know in the library, the more we can share with the academic community.
- Teksti Mervi Ahola, kuvat Marianne Partanen
