Kirjastojen seiniltä ei juuri enää tapaa kylttiä, jossa vaaditaan asiakkaita olemaan hiljaa. Kirjastonhoitajiltakin alkaa unohtua varoittavan sihahtamisen taito. Muutamassa asiakaspalautteessa on kuitenkin toivottu näiden vanhojen hyvien käytäntöjen paluuta kirjaston lukusalitiloihin. Hiljaisuudessa on parempi keskittyä työskentelemään.
Hiljaisuus yhdistetään usein vanhanaikaisuuteen ja hitauteen. Kirjastot, museot ja kirkot ovat perinteisesti hiljaisia paikkoja. Hiljaisuus on pelottavaa. Kuvittele astuvasi ihmisiä täynnä olevaan saliin jossa vallitsee hiiskumaton hiljaisuus. Kirjasto, jossa kuuluvat normaalit elämisen äänet, on turvallinen, kotoisa – ja dynaaminen?
Hälinä edustaa vielä tehokkuutta ja nykyaikaa, mutta kuinka kauan? Hiljainen ympäristö voi olla pian arvossaan. Mitä mieltä sinä olet, onko kirjastossa liikaa hälinää? Pystyykö kirjastossa keskittymään työskentelyyn?
Raija Aaltonen
Mielestäni kirjastossa pitää olla tilaa sekä hiljaisuudelle että äänenkäyttöä vaativalle työskentelylle (esim. ryhmissä). Näin kukin voi löytää kirjastosta oman paikkansa.
Omaa keskityskykyäni täysi hiljaisuus ei auta, vaan se on hieman häiritsevää, ehkä siksi että nykymaailmassa on niin tottunut jatkuvaan hälinään. Toisaalta kirjasto on kyllä hyvä rauhoittumisen paikka, eli en soisi siellä myöskään hirveästi remuttavan. Kohtuus kaikessa, siis.
Hei!
Aivan lempiaiheeni! Olen viime kirjoittanut opinnäytettä tieteellisissä kirjastoissa etsien paikkaa, jossa on läppäripistoke ja hiljaisuutta. Olen ihmetellyt, miksei kaikissa kirjastoissa hiljaisuudesta tai eväiden syönnistä kielletä tarpeeksi selkeästi. Ehdotonta huippua hiljaisuudessa ja kurissa edustaa Hankenin kirjasto, Tampereen Linna on myös hyvä. Otaniemessä (jossa muuten viihdyn erinomaisesti) olen ottanut yhteyttä myös henkilökuntaan asiassa pyytäen kylttejä seinälle. Oma ajatus väistämättä katkeaa, jos joku vieressä puhuu kännykkään tai narskuttaa omenaa. Hiljaisuus ei ole pelottavaa vaan luksusta.
Kiitos kommentista. Tosiaan, täydellinen hiljaisuus voi häiritä keskittymistä myös – ehkä silloin alitajuisesti odottaa seuraavaa ääntä. Kuulokkeet, joiden avulla voi kuunnella hiljaista musiikkia, tai eristää kaiken hälyn ulkopuolelle, voisivat olla yksi lukusalin lisävaruste? Raija Aaltonen