Me kirjastossa saamme vastata varsin usein otsikon kysymykseen. Kyllähän se Google ihan hyvä hakukone on, joissakin asioissa jopa erinomainen, jos sitä osaa käyttää, mutta onko siitä kirjaston korvaajaksi? Katsotaan esimerkiksi Terveystieteiden osastokirjastoon, Tertioon: onko kirjastossa ketään, käykö siellä enää asiakkaita ja mitä henkilökunta tekee, jos kaikki aineistot ovat internetissä?
Tertion ovi ainakin on käynyt tiuhaan tahtiin: neljässä vuodessa kävijämäärä on reilusti tuplaantunut, viime vuonna kävijöitä oli yli 62 000. Eli aika moni tosiaankin tarvitsee edelleen kirjastoa. Mutta mitä he siellä tekevät, noinkin sankka joukko, jos kaikki on kuitenkin internetissä?
Miksi asiakkaat käyvät edelleen kirjastossa? Katsotaan; osa heistä käytti kirjastoa edelleenkin perinteisesti eli kävi lainaamassa kirjoja. Viime vuonna Tertiosta yli 16 000 kirjaa oli lainassa. Kirjasto hankki viime vuonna uusia painettuja kirjoja lähes 1000 kpl, sillä kurssikirjat ilmestyvät pääoasin vain painettuina. Vaikka kirjoista pyritäänkin hankkimaan myös sähköinen versio, sellaista ei useinkaan ole saatavissa. Kirjasto on siis edelleenkin ihan perinteinen painettuja kirjoja hankkiva ja lainaava kirjasto vaikka e-eineistot ovatkin lisääntyneet.
Katsotaan seuraavaksi oppimiskeskukseen. Siellähän näyttää istuvan joka koneella joku kirjaston hankkkimia ja käyttöön saattamia e-aineistoja lukemassa. Ja mikä on lukiessa, kun sähkökirjoja on käytettävissä lähes 350000 kappaletta siitä huolimatta, että suurta osaa kirjoista ei vielä saakaan sähköisenä. Verkkolehtiä kirjastossa on käytössä yli 31 000. Maksullisia tietokantojakin on kymmeniä. Varsin merkittävä sähköinen kokoelma siis. Ja kaikki sellaista aineistoa, joka ei olisi ilman kirjastoa käytettävissä. Tertion oppimiskeskus ja sen tietokoneet ovat vapaasti opiskelijoiden käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Oppimiskeskusta myös käytetään paljon, koneet ovat miehitettyinä lähes aina.
Entä henkilökunta, onko sillä vielä käyttöä, kun verkkoainestoja on noinkin paljon. Tarvitaanko henkilökuntaa enää ollenkaan? Vilkaistaan seuraavaksi heidän tiloihinsa. Asiakaspalvelutiskillä näyttää joku kyselevän, miten hän löytää tietyn e-kirjan ja asiakaspalvelussa vuorossa oleva neuvoo häntä. Seuraavaksi asiakaspalvelija tekee varauksen asiakkaalle lainassa olevasta kurssikirjasta. Toinen henkilökunnan edustaja laittaa e-aineistoja Nellin kautta asiakkaiden käyttöön. Kolmas puolestaan vastaa palautteeseen e-aineiston käytöstä ja selvittelee asiakkaan ongelmaa. Neljäs selvittelee, miksei lehti toimi etäkäytössä. Viides katsoo käyttötilastoja ja miettii, mitä karsitaan, kun kustannukset nousevat kaiken aikaa. Hän näyttää myös selvittelevän uusien ehdotettujen aineistojen hintoja ja käytettävyyttä. Kuudes tilaa kaukopalveluna artikkeleita, kun omasta kokoelmasta ei kaikkea löydy. Seitsemäs tilaa painettuja kirjoja, kun suurin osa kurssikirjallisuudesta on edelleen vain painettuna. Pelkkä tilaaminen ei riitä, jonkun pitää myös asiasanoittaa kirjat, jotta ne löytyvät tietokannasta. Jokainen vuorollaan myös hyllyttää, neuvoo asiakkaita, tarkistaa, toimivatko tilatut aineistot ja jos eivät, niin selvittelee, onko vika IP:ssä, SFX:ssä vai tilauksen katkeamisessa.
Kahdeksannella työntekijällä näyttää olevan asiakas huoneessaan: Tertiossa sai omalta informaatikolta viime vuonna henkilökohtaista opetusta yli 100 asiakasta. Asiakkaan mentyä hän nikkaroi Nellin parissa ja järjestää e-aineistoja portaalin kautta asiakkaiden käyttöön. Yhdeksäs on luokassa opettamassa tiedonhakutaitoja, opetustunteja oli nimittäin viime vuonna 375.
“People who say ‘we don’t need libraries because it’s all on Google’ either don’t understand libraries or don’t understand the internet at all.”
Alex Hudson: Can libraries survive in a digital survive, BBC-News 12.3.2011
- Mervi Ahola
