”Tieto tutkijan työpöydälle!” -käyttäjäkyselyssä kerättiin tietoa tutkijoiden ja opettajien tiedonlähteiden tarpeista ja käytöstä. Kyselyn organisoi Kansalliskirjaston alainen Kansallinen elektroninen kirjasto, FinElib. Kysely suunnattiin suomalaisissa yliopistoissa, yliopistollisissa sairaaloissa ja FinELib-konsortioon kuuluvissa tutkimuslaitoksissa työskenteleville tutkijoille.
Kyselyn tavoitteena oli kerätä aineistoa, jonka avulla tietopalvelut ja kirjastot voisivat kehittää tutkijoille suunnattuja e-aineistopalvelujaan, mitkä tieteelliset julkaisut ovat tutkijoille tärkeitä, vastaavatko saatavilla olevat elektroniset julkaisut tutkijoiden tarpeita. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin, ovatko tutkijat elektronisia julkaisuja käyttäessään kohdanneet ongelmia ja jos ovat, niin minkälaisia.
Tampereen yliopistosta kyselyyn tuli 223 vastausta ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta 32 vastausta. Tutkijat/erikoistutkijat (34 %) ja tohtoriopiskelijat (26 %) vastasivat yliopiston puolella eniten kyselyyn, mutta professoreitakin oli vastaajissa 35 kappaletta eli 16 %. Myös Taysissa samat ryhmät vastasivat eniten kyselyyn.
Tampereen yliopiston 223 vastaajaa edusti eri tieteenaloja seuraavasti:
- lääketieteen ja terveystieteen edustajia 42 (18,8 %)
- yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden edustajia 84 (37,7 %)
- humanististen ja kielitieteiden edustajia 31 (13,9 %)
- tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden edustajia 27 (12,1 %)
- muiden tieteenalojen edustajia 39 (17,5 %)
Tieteellisten julkaisujen saatavuus elektronisessa muodossa
Kuten taulukosta 1 ilmenee, sekä yliopistossa että varsinkin Taysin puolella, tutkijat kokevat saavansa kaiken tai suurimman osan tarvitsemistaan tieteellisistä julkaisuista elektronisessa muodossa. Vain 7,8 % yliopiston vastaajista kokee, että merkittävä osa heidän tarvitsemistaan julkaisuista on painetussa muodossa.
Mistä tutkijat aloittavat tiedonhakunsa?
Ilahduttavaa on, että monet Tampereen yliopiston tutkijat (75,7 %) aloittavat tiedonhakunsa kirjaston kotisivulta tai kirjaston tiedonhakuportaalin (Nelli) etusivulta. Tosin kysymyksessä sai valita kolme eniten käyttämäänsä vaihtoehtoa. Monet aloittavat luonnollisesti tekemällä Google-haun (74,3 %). Taulukosta 2 selviää myös, että suosittu tapa lähteä liikkeelle on mennä suoraan kustantajan, tietokannan tai lehden kotisivuille. Taysin tutkijat suosivat kirjaston kotisivua ja tiedonhakuportaalia lähtöpisteenään vielä enemmän kuin yliopiston tutkijat yleensä. Tosin Taysin vastaajamäärä on melko pieni eli vertailu ei ehkä ole mielekästä.
Mistä lähteistä tutkijat saavat tarvitsemansa tiedon?
Meitä kirjastoihmisiä luonnollisesti kiinnostaa, mistä lähteistä ja miten Tampereen yliopiston tutkijat lopulta saavat tarvitsemansa tiedon (Taulukko 3). Hakusanoilla hakeminen ja lähdeviitteiden käyttäminen e-aineistoissa on kaikkein suosituinta. Selaamalla painettuja tai e-aineistoja monet tutkijat löytävät ainakin satunnaisesti tarvitsemaansa tietoa. Kollegat ovat tärkeitä, ja sähköpostitiedotteet täydentävät tiedonhankintaa. Sen sijaan RSS-syötteitä ei koeta kovinkaan merkittäviksi: 86 % ei ole koskaan löytänyt niiden avulla tarvitsemaansa tietoa. Taysin tutkijoiden profiili noudattelee kutakuinkin yliopiston tutkijoiden profiilia tässä asiassa.
Tämä oli vain esimakua FinElibin kyselyn tuloksista. Tampereen yliopiston kirjaston Bulletiiniin 2012:1 on tulossa artikkeli tuloksista. FinElib koostaa koko aineistoa käsittelevän raportin tammikuun loppuun mennessä.
Eija Poteri ja Mervi Ahola


