Library Orientation kotiuttaa vaihto-opiskelijat kirjastoon

Uusi lukukausi toi yliopistolle uudet vaihto-opiskelijat. Heitä kutsuttiin myös kirjastoon, sillä kirjasto järjestää aina lukukauden alussa Library Orientation -tutustumiskäyntejä vastatulleille kansainvälisille opiskelijoille. Tarkoituksena on auttaa opiskelijoita löytämään tiensä opiskelijoiden yhteiseen työhuoneeseen, kirjastoon, ja pääsemään hyvään alkuun sen palveluiden käytössä.

Pääkirjastossa Linnassa vieraili taas useampi ryhmä. Esittelimme aluksi opiskelijoille kirjaston palveluja opetusluokassa. Samalla opastimme Tamcat-kirjastotietokannan käyttöön, jotta tarvittavat kurssikirjat löytyisivät helposti, sekä e-aineistoportaali Nellistä löytyviin aineistoihin. Tämän jälkeen kierrettiin opiskelijoiden kanssa tutustumassa kirjaston tiloihin.

Vaihto-opiskelijat Milena Masaříková (vas.) ja Jihye Suk tekivät tuttavuutta kirjaston kanssa Library Orientation -kierroksella

Viimeiselle kierrokselle osallistuneet Milena Masaříková Tšekistä ja Jihye Suk Etelä-Koreasta opiskelevat neljättä vuottaan ja ovat nyt kevätlukukauden vaihto-opiskelijoita yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä.  Molempien mielestä tiivis Library Orientation -tutustuminen auttaa saamaan kirjaston palvelut nopeammin omaan käyttöön. Tarpeellisten opiskeluaineistojen lisäksi he tietävät nyt löytävänsä kirjastosta myös rauhallisen työskentelytilan.

Jihye kehui kirjaston itsepalvelumahdollisuuksia ja Nelliä, joka auttaa aineistojen löytämisessä. Milena tiivisti opiskelevan kirjastonkäyttäjän tärkeimmät asiat kahteen sanaan: kirjoja ja kahvia.

Teksti: Kirjaston kv-opetuksen koordinaattori Saija Tapio ja tiedottaja Outi Viitasalo
Kuva: Outi Viitasalo

Lue kokonaan »

Opintomatkalla Brysselissä

Yhteistyösihteerin roolissa olin mukana Suomen yliopistokirjastojen neuvoston varajohtajien foorumin opintomatkalla Brysselissä 26.-28.9.2012. Tutustuimme Euroopan komissioon yliopistokirjastojen näkökulmasta.  Ryhmältämme oli etukäteen kysytty toiveita vierailun sisällöstä, ja niin saimme kuulla esitykset mm. korkeakoulupolitiikasta, tekijänoikeudesta sekä Open Access -kysymyksistä.

Euroopan komissiolla on oma rakennuksensa vierailijoita varten. Tähän vierailijarakennukseenkaan ei pääse kuka tahansa, sillä ovella täytyy näyttää henkilöllisyystodistus ja todistaa näin kuuluvansa johonkin vierailijaryhmään. Passien näyttämisen jälkeen jouduimme vielä turvatarkastukseen, joka vastasi aika lailla lentokenttien turvatarkastusta. Sisällä rakennuksessa vastaanotto oli kuitenkin erittäin lämminhenkinen.

Vierailijarakennuksessa EU-jäsenmaat näkyvät myös asukasmääriensä mukaisessa suuruusjärjestyksessä

Ensimmäisenä päivänä kuulimme ensin yleisesittelyn EU:n eri toiminnoista, jonka jälkeen seurasivat esitykset korkeakoulupolitiikasta ja Open Access -kysymyksistä. Korkeakoulupolitiikkaa koskevassa esityksessä korostettiin sitä, että Euroopassa tarvitaan enemmän korkeakoulutettua työvoimaa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä n. 26 % työvoimasta on korkeasti koulutettua, mutta vuoteen 2020 mennessä tarve on n. 35 %.  Suomessa tuo tavoite on jo saavutettu. Työtehtävien muuttuessa korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitaan aiempaa enemmän, mutta toisaalta koulutus on myös hyvä keino vähentää työttömyyttä. Korkeasti koulutetun väestön keskuudessa on vähemmän työttömyyttä kuin koko väestössä keskimäärin.

Open Access -kysymykset kiinnostivat kirjastojen varajohtajia, sillä monet yliopistokirjastot ylläpitävät yliopistojensa avoimia julkaisuarkistoja. Euroopan komissio julkisti heinäkuussa 2012 uudet suositukset tiedon avoimesta saatavuudesta. Suositukset näkyvät myös komission antamassa rahoituksessa. Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksella tuotettujen artikkelien on oltava avoimesti saatavilla vuodesta 2014 lähtien. Lisäksi komissio suosittaa, että kaikissa jäsenmaissa julkisesti rahoitetuissa tutkimuksissa syntyneistä artikkeleista 60 % olisi avoimesti saatavilla vuoteen 2016 mennessä.

Tämän holvikaarimaisen ikkunan takana on EU-komission keskuskirjasto

Seuraavana päivänä pääsimme tutustumaan komission keskuskirjastoon suomalaisen kirjastonhoitajan johdolla. Keskuskirjasto sijaitsee vanhassa rakennuksessa, joka on aikanaan toiminut luostarina ja kirkkona. Komission jokaisella toimielimellä on ollut oma kirjastonsa, mutta viime vuosina niitä on vähennetty pariinkymmeneen. Keskuskirjasto palvelee komission lisäksi tutkijoita ja kirjastoja eri puolella maailmaa. Esimerkiksi tutkijat voivat saada kulkuluvan kirjastoon määrätyksi ajaksi.

Kirjastovierailun jälkeen kuulimme vielä copyright -asioista sekä tarkemmin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Illalla meille jäi vielä hieman aikaa tutustua Brysseliin.

Book Tower

Vierailumme viimeisenä päivänä suuntasimme junalla Gentin viehättävään kaupunkiin. Tutustuimme Gentin yliopiston kirjastoon, jossa on paljon historiallista aineistoa. Kirjaston historiallisesti arvokkaat kokoelmat sijaitsevat Book Towerissa, joka on rakennettu 1930-luvun loppupuolella. Kirjasto on totutusta poikkeavan mallinen eli nimensä mukaisesti torni. Torni on päässyt osittain huonoon kuntoon ja sitä remontoidaan parhaillaan. Samalla tehdään kirjastolle lisätilaa nykyisen rakennuksen viereen. Historiallisen rakennuksen lisäksi minuun teki vaikutuksen erityisesti Gentin yliopiston kirjaston ylläpitämä nykyaikainen julkaisurekisteri, joka toimii myös julkaisuarkistona.

Kokonaisuudessaan opintomatka oli onnistunut ja mukava kokemus. Opintomatka tarjosi minulle myös mahdollisuuden tutustua yliopistokirjastojen varajohtajiin ympäri Suomea. Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogi kertoo lisää niin kokemuksista Euroopan komission vieraana kuin matkasta Gentiin.

Suomen yliopistokirjastojen johtajat muodostavat Suomen yliopistokirjastojen neuvoston, joka on perustettu vuonna 1996. Neuvosto on yliopistokirjastojen verkoston yhteistyötä koordinoiva ja kehittävä elin, jossa johtajilla on myös mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia yliopistokirjastojen ajankohtaisista asioista. Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu kahden vuoden välein. Tällä hetkellä neuvoston puheenjohtajana toimii vuoden loppuun saakka Tampereen yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen. Neuvostolla on myös yhteistyösihteeri, joka on perinteisesti ollut samasta kirjastosta kuin puheenjohtaja. Olen toiminut yhteistyösihteerinä elokuun alusta alkaen.

Suomen yliopistokirjastojen neuvosto teki kesällä Suomessa järjestettyä kansainvälistä IFLA-konferenssia varten 12 rollup-julistetta SYN:n toiminnasta. Kuusi näistä rollupeista on tällä hetkellä nähtävissä yliopiston pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa.

Teksti ja kuvat Tanja Heikkilä

Lue kokonaan »

Working side by side – Namibian yliopiston kirjaston kollegat Tampereella

Tampereen yliopiston kirjasto sai jälleen ottaa vastaan kollegoita Namibian yliopiston kirjastosta osana HEI ICI –hankkeen yhteistyötä. Tamperelaiset vierailivat huhtikuussa vetämässä koulutusseminaaria Windhoekissa, ja Laimi Iyambo, Edwin Tjazerua ja Irmela Buchholz matkustivat puolestaan Namibiasta Suomeen tutustumaan työskentelyyn Helsingin ja Tampereen yliopiston kirjastoissa. Heidät oli valittu vierailijoiksi Namibian yliopiston kirjaston sisäisen hakuprosessin kautta. Jokaiselle laadittiin oma perehtymisohjelma, jossa huomioitiin heidän työtehtävänsä Namibiassa, hakemuksessa mainitut osaamisalueet ja niiden kehittäminen.

Laimi Iyambo

Opettajankoulutuksen kampuskirjastossa työskentelevä Laimi Iyambo arvostaa vierailuviikkoina saamaansa kokemusta:

“I have gained valuable insight into my personal development and my work. I was able to observe and learn numerous aspects from establishing faculty librarian relations, selection of library materials, collection management, information literacy, acquisition of both print and e-resources, processing of new materials to making the library visible and memorable in the life of students.

The Tampere Library staff was most responsive to my questions and always made me feel like a full-time member of your library. Our meetings were extremely useful and provided me with insightful constructive criticism of work.”

Edwin Tjazerua

Edwin Tjazerua tutustui Tampereen yliopiston kirjastossa omaan työalueensa kysymyksiin yhdessä kirjaston ATK-palveluiden asiantuntijoiden kanssa.

Irmela Buchholz vastaa Namibian yliopiston kirjastossa hankinnasta, luetteloinnista ja lehdistä, ja terveisinään hän listaa Suomen vierailulla opittua:

”What did I learn?
- that library buildings are inviting and places that one wants to go to
- that a lot of the work is done in the for users invisible background
- that information literacy is an integral part of librarians’ duties
- that a lot of former shelf space is now dedicated for student workspace
- that job tasks have to be re-assessed because of the shift to increased electronic access of information
- that it is important to make statistics of everything
- how collection mapping is working and that it is not working at all if the above mentioned is not done
- how to co-write an article with a wonderful person like Merja (Hyödynmaa)
- that it is acceptable to have cafeterias inside library buildings without having the whole collection destroyed by greasy fingers and spilled coffee
- that Finnish librarians are extremely friendly and helpful
- that everybody excused their bad English and there was nobody I could not understand
- that sun is as important in Finland than rain is in Namibia. And much, much more…
I want to thank all those colleagues that took time to show me around and explain topics and the rest of them that always greeted me kindly in the corridors so that I later felt part of the staff establishment.”

Irmela Buchholz

Teksti ja kuvat: Outi Viitasalo

Lue kokonaan »

Latvialaiset kirjastoammattilaiset vierailulla

Pääkirjastossa on totuttu ottamaan vastaan erilaisia kirjastosta kiinnostuneita vierailijaryhmiä. Toukokuun päätteeksi saimme poikkeuksellisen ison vierailijajoukon etelästä, kun latvialaiset kirjastoammattilaiset kävivät tutustumassa Tampereen yliopiston kirjastoon. Liki viisikymmentä aktiivista työntekijää Latvian kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista ja yleisistä kirjastoista kuunteli informaatikko Saija Tapion esitystä ja kiersi kolmena ryhmänä pääkirjaston tiloissa Linnassa.

Kierroksella vieraat ihailivat pääkirjaston valoisia tiloja ja kyselivät innokkaasti kirjaston palveluista. Kysymykset liikkuivat laajalla alueella esteettömyydestä kirjastossa kopiokorttien hintoihin. E-lehtien lukemiseen tarkoitetut tietokoneet ja kirjaston tietokantaan vievät Tamcat-päätteet kiinnostivat, samoin mikrofilmien lukumahdollisuus.

Kysymyksiä riitti ja kamerat olivat kovassa käytössä, kun iso joukko kirjastoammattilaisia Latviasta tutustui yliopiston pääkirjastoon. Saija Tapio (oik.) esitteli mm. palautusautomaattia.

Vieraat kyselivät myös, onko Tampereen yliopistossa mahdollisuus opiskella kirjastoalaa. Joukon harvoja miespuolisia jäseniä taas kiinnosti, onko yliopiston kirjaston työntekijöistä valtaosa naisia, kuten heilläkin, ja vastaus oli myönteinen.

Kolmannen kerroksen matkapuhelinkopit herättivät vieraissa hilpeyttä, samoin tilaa säästävät liikkuvat lehtihyllyt. Niiden väliin kannattaa vain kurkistaa, ennen kuin rullaa hyllyt kiinni toisiinsa!

Latvialaisvieraat tulivat Tampereelle Helsingin kautta ja kävivät täällä myös mm. kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa ja Sampolan kirjastossa. Paluumatkallaan ryhmä jatkoi kirjastovierailuja Tallinnassa.

Teksti: Outi Viitasalo, Tanja Heikkilä, Sari Leppänen ja  Saija Tapio
Kuva: Outi Viitasalo

Lue kokonaan »

Koulutusseminaari Windhoekissa: informaatiolukutaitoa, markkinointia ja osaamisen kehittämistä

Tampereen yliopiston kirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyöhanke ”Human Resource Development Project at the University of Namibia Library”, jonka tavoitteena on lisätä Namibian yliopiston kirjaston henkilökunnan osaamista, sai jatkoa huhtikuussa. Viime marraskuussa pidettyä seminaaria seurasi nyt toinen koulutustapahtuma Namibian pääkaupungissa Windhoekissa.

Huhtikuun koulutusseminaarin sisältöä suunniteltiin tammi-helmikuussa, ja aiheina olivat erityisesti informaatiolukutaito ja pedagogiset taidot (Anne Lehto ja Janika Asplund), markkinointi (Leena Horsma-aho) ja osaamisen kehittäminen (Leena Toivonen). Seminaariin osallistui noin viisikymmentä Namibian yliopiston kirjaston työntekijää ja kahdeksan suomalaista kirjastoammattilaista Tampereen ja Helsingin yliopiston kirjastoista.

Namibian yliopiston kirjaston varajohtajan Josephin seurassa tamperelaiset seminaarin vetäjät Janika (vas.), Anne, Leena T. ja Leena H.

Seminaarissa työstettiin ryhmätyönä mm. markkinointi- ja viestintäsuunnitelmaa sekä pohdittiin osaamiskartan hyödyntämistä ja tiedonhankintataitojen opetuksen kehittämistä. Osanottajat olivat aktiivisia ja motivoituneita, ja ryhmätöihin osallistuttiin kiitettävän  innokkaasti.

Anne luennoi seminaarissa informaatiolukutaidosta

Bravismore ryhmätyön ääressä

Gordla kirjasi ajatuksia ryhmätyötehtävään

Namibian yliopiston kirjaston henkilökunta opiskeli ahkerasti yhdessä suomalaisten kanssa

Janika ja Anna raportoivat seminaarin annista

Hankkeen rahoitus jatkuu tämän vuoden loppuun saakka, ja tavoitteena on, että namibialaisia kirjaston työntekijöitä voisi osallistua kirjastoalan kansainväliseen IFLA-konferenssiin elokuussa Helsingissä.

Matkalla tutustuttiin myös Namibian yliopiston kirjaston toimitiloihin mm. uudella lääketieteen kampuksella. Vas. Tertia, Ilana, Anne ja Menete.

Teksti ja kuvat: Leena Toivonen, Janika Asplund, Leena Horsma-aho ja Anne Lehto

Lue kokonaan »

My memorable week in Tampere University Library

As part of an Erasmus exchange agreement I have spent last week in Tampere University Library, visiting different departments. My visit to the Library coincided with the Erasmus Staff Exchange Week organised by the University and I was fortunate to be able to join a group of about 20 international staff from all over Europe for various events during the week (more about that later!).

This week has provided a wonderful insight into the Finnish higher education system, university libraries, and Finnish culture. I appreciated the opportunity to look around the University campus and to hear about the changes happening this year. In Tampere students and academic staff are able to benefit from a well-resourced library, and have access to a vast range of resources electronically. You have three modern library sites which are attractive and comfortable to work in, and I was impressed by how quiet and studious the atmosphere is. It was interesting also to hear about the work at Tampere University Press, an area I knew nothing about, and the effort they put into showcasing the best of University research.

Librarians all over the world like to reach as many of their customers as possible to help them get the best out of the library and I am envious that staff in Tampere University Library will have the opportunity to talk to all students on all courses, from the autumn. It’s not always easy to find the information you need for your work and librarians in Tampere are very useful and valuable people to know.

The history of this city is fascinating and the Vapriikki Museum made the past come alive for me. It illustrated that Finland, and indeed Tampere, has been at the forefront of many technological advances and this continues today.

A highlight of the cultural programme this week has to be the trip to Kaupinoja. I had been assured that this was a great tradition in Finland – going to a sauna and then jumping into a half-frozen lake.  So, I decided it must be one opportunity I could not miss. Half of the group of international staff could not bear the thought of the cold water, and the other half (me included) were crazy enough to give it a go. I have to say it was a fantastic experience, even though the weather wasn’t great, and it felt very rewarding for me.  Having spoken to my library colleagues I now realise that most people use the sauna in the comfort of their own homes, and only the most determined (or foolish) use the public sauna in winter. It’s something I won’t forget…

Lastly, my colleagues at the University Library have made my visit to Finland a memorable one. They have been so welcoming, generous and kind-hearted and I have learned much from them. Many thanks to all the staff who have spent time with me and tolerated my many questions with a great deal of patience! You are welcome in Sheffield any time!

Helen Moore
University of Sheffield Library
UK
Photo: Merja Hyödynmaa

Lue kokonaan »

Tampereen ja Helsingin yliopistojen kirjastot Namibian yliopiston kirjaston tukena

Tampereen yliopiston kirjasto on kumppanina ”Human Resource Development Project at the University of Namibia Library” -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä Namibian yliopiston kirjaston henkilökunnan osaamista. (Ks. lisää Suomen yliopistokirjastojen blogista). Hanketta toteutetaan sekä Namibiassa järjestettävinä koulutustapahtumina että namibialaisten kirjastonhoitajien työskentelynä Tampereen ja Helsingin yliopiston kirjastoissa tänä ja ensi vuonna.

Kuva 1. Windhoekissa on lokakuussa kevät. Kuva: Mirja Iivonen

Namibian yliopisto on perustettu vuonna 1992 ja se toimii kymmenellä eri kampuksella eri puolilla maata. Koska maa on laaja, pinta-alaltaan noin 2,5 kertaa Suomen kokoinen, voi vain kuvitella, mitä haasteita yhteistyölle ja yhteiselle toimintapolitiikalle asettavat jo pelkästään pitkät välimatkat. Namibian yliopisto katsoo kuitenkin rohkeasti eteenpäin, sillä myös koko maan kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu ”Vision 2030”, mikä tähtää siihen, että maa olisi vuoteen 2030 mennessä verrattavissa kehittyneisiin maihin.

Hankkeemme ensimmäinen koulutustapahtuma Namibiassa toteutui jo lokakuussa. Osallistuimme neljän helsinkiläisen kollegan kanssa Windhoekissa järjestettyyn viikon mittaiseen seminaariin. Sitä edelsi kirjastovierailut useammalla kampuksella Windhoekissa. Pääsimme näkemään myös niitä käytännön olosuhteita, jossa namibialaiset kirjastonhoitajat toimivat. Tilanteet vaihtelivat kirjastosta toiseen. Pääkirjastossa esimerkiksi oli jo hyvä tietotekninen infrastruktuuri kun taas opettajankoulutuslaitoksen kirjastoon oli vasta ko. viikolla saatu ensimmäiset tietokoneet ja luettelot olivat perinteisiä kortistolaatikoita.

Kuva 2. Kirjailuvierailu Neudamm Campuksen kirjastoon. Kuva: Mirja Iivonen

Kuva 3. Khomasdalin kampuksen kirjasto tarjoaa palveluita opettajiksi opiskeleville. Kuva: Leena Toivonen

Seminaarissa kaikki suomalaiset osanottajat pitivät esityksiä. Tamperelaisten aiheina olivat kirjaston toimintapolitiikka ja sen periaatteet (Mirja), kirjastonhoitajuus akateemisena osaamisalueena (Mirja), näyttöön perustuva (evidence-based) kirjastotyö (Mirja), kirjaston laatutyö (Leena), asiakaspalautteesta laadittava tilinpäätös (Leena), yliopistot kustantajina, esimerkkinä Tampere University Press (Outi) ja kirjaston kokoelmapolitiikka (Hannele).

Kuva 4. Myös televisio oli paikalla seminaarin avajaisissa. Kuva: Outi Sisättö.

Seminaarin aikana tehtiin paljon myös ryhmätöitä. Oli tärkeää, että namibialaiset osanottajat, joita oli noin 50, pääsivät heti esitysten jälkeen prosessoimaan kuulemaansa. Niin ikään seminaariin kuului mentorointia, kun namibialaiset ja suomalaiset osanottajat perehtyivät pareina johonkin käsitellyistä aihealueista ja raportoivat siitä seminaarijakson lopuksi. Mentorointi pääsee jatkumaan, kun namibialaiset tulevat Suomeen jo 8. marraskuuta.

Kuva 5. Ryhmissä käytiin aktiivista keskustelua ja mietittiin kirjaston toimintapolitiikan kehittämistä. Kuva: Mirja Iivonen

Oli motivoivaa nähdä, miten innokkaasti ja aktiivisesti namibialaiset osallistuivat seminaarin. Erittäin ilahduttavaa oli myös se positiivinen tunnelma, joka säilyi koko seminaarin ajan siitäkin huolimatta, että päivät olivat pitkiä ja jatkuvaa keskittymistä vaativia. Suomalaisten esitykset sisälsivät varmasti joitakin vaikeita, namibialaisille ehkä uusiakin käsitteitä. Mutta seminaari oli toki oppimisprosessi myös suomalaisille.

Yliopiston johto kutsui meidät illalliselle kuulemaan ja keskustelemaan projektistamme ja sen pohjalta syntyneestä yhteistyöstä. Isäntämme vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä hankkeeseemme ja toivoivat laajempaakin yhteistyötä myös yliopistotasolla.

Mirja Iivonen, Hannele Nurminen, Outi Sisättö ja Leena Toivonen

Lue kokonaan »