Tertion käyttö ensimmäisenä opiskeluvuonna: kyselyn tuloksia

Terveystieteiden osastokirjasto Tertio teki helmikuussa suppean kyselyn kirjaston käyttötavoista ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoille. Tavoitteena oli saada tietoa opiskelijoiden kirjastonkäytön tavoista ja toiveista palvelujen kehittämistä varten. Saimme 41 vastausta, kiitokset kaikille vastanneille!

Käytetyimmät aineistot

Tuloksissa oli monta ilahduttavaa asiaa. Lähes kaikki opiskelijat olivat käyttäneet kirjaston oppimiskeskuksen työskentelytiloja, jotka ovat avoinna Kaupin kampuksen opiskelijoille 24/7. Lähes kaikille oli tuttua myös kirjautuminen e-aineistoihin kotoa käsin Nelli-portaalin kautta. Käytetyimmäksi e-aineistoksi osoittautui lääkäreiden kotimainen tietopankki Terveysportti, joka helppokäyttöisyydessään tuleekin tutuksi heti opintien alkumetreillä. Allaolevat kuvat havainnollistavat aineistojen käyttöä.

Kuva 1: Oletko käyttänyt syksyn/talven aikana näitä tietokantoja tiedon hankkimiseen?

Kuva 2: Mitä kirjaston kautta saatavia aineistoja olet käyttänyt syksyn/talven opinnoissasi?

Ei ole varmaan yllätys, että ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kirjastonkäyttö painottuu kurssikirjojen lainaamiseen. Sekä painettuja kurssikirjoja että e-kirjoja toivottiinkin lisää. Kuitenkin vain noin viidennes vastanneista oli käyttänyt e-kirjoja, ja useassa avovastauksessa toivottiin lisää opastusta e-kirjojen käyttöön.

Kirjaston e-kokoelmat

Kirjaston e-kirjojen määrä on noussut huimaa vauhtia viime vuosien aikana. Terveystieteiden alalla on saatavissa mm. monitieteisen Ebraryn kokoelman yli 6000 lääketieteen kirjaa sekä Thiemen, Ovidin  ja MD Consultin   lääketieteen kokoelmat (huom. linkit avautuvat ainoastaan Tay:n  koneilla tai jos olet kirjautunut peruspalvelutunnuksella).

Tottuminen uusien aineistojen lukemiseen ei luonnistu ihan hetkessä. Painetun kirjan formaatti on kaikille tuttu, koska se on lähes samanlainen kustantajasta riippumatta, mutta e-kirjojen kustantajat tuottavat (ainakin toistaiseksi) varsin erilaisia käyttöliittymiä. Joitain kirjoja ladataan pdf-tiedostoina, toisille on oma lukuohjelmansa, joitain voi selata ainoastaan internet-yhteydessä, joitain voi lainata 1-14 vuorokaudeksi ja toisia saa jopa tallentaa pysyvästi omalle koneelle. E-kirjojen lukutaito karttuu vain kokeilemalla ja harjoittelemalla (niin kuin opimme lukemaan painettuja kirjojakin). E-kirjan käyttäminen on erilaista, mutta niissä on myös hyviä uusia ominaisuuksia. Lukija voi esim. tehdä kirjoihin muistiinpanoja ja hakea tietoja kirjan tekstistä sanahaulla.

Tieteelliset lehdet ovat jo siirtyneet sähköiseen muotoon, samoin erilaiset hakemistot ja hakuteokset. E-kirjat seuraavat perässä, mutta tarjolla on toki edelleen painettujakin kirjoja niitä haluaville.

” itse pidän enemmän ihan oikeista kirjoista koska koneella olo vie ajatuksia niin helposti muualle. Tykkään olla kirjastossa tekemässä läksyjä lainaten paksuja kirjoja joita ei kotiin jaksaisi kantaa.”

(lainaus opiskelijan vastauksesta)

Näitä paksuja kirjojakin Tertiossa on varmaan tarjolla vielä pitkään, joten hyvä reppu on edelleen tarpeen.

Teksti: informaatikko Raija Aaltonen, Tertio

Lue kokonaan »

Kirjaston käyttäjät ovat aktiivisia – kiitos käyttäjäkyselyyn vastanneille!

Käyttäjäkyselyyn Tampereen yliopiston kirjastossa vastattiin nyt entistäkin aktiivisemmin. Kyselyyn osallistui 788 vastaajaa, kun edellisessä käyttäjäkyselyssä vuonna 2010 vastauksia saatiin 730. Kiitos kaikille vastaajille!

Kyselyyn liittyi myös palkintoarvonta. Kirjasto arpoi viisi Tampere University Pressin kirjaa sekä viisi muistitikkua. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Lisäksi Kansalliskirjasto on arponut palkintoja kaikkien vastanneiden kesken.

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin Tampereen yliopistossa 4.3.-7.4. verkkokyselynä. Kysely järjestettiin samaan aikaan lähes kaikissa yliopistokirjastoissa ja muilla kirjastosektoreilla. Sen toteuttamisesta vastasi Kansalliskirjasto. Tampereen yliopiston kirjasto on osallistunut kansalliseen käyttäjäkyselyyn myös vuosina 2010 ja 2008, joten tuloksia voidaan verrata aikaisempiin kyselyihin.

Yliopistokirjastojen joukossa Tampereen yliopiston kirjaston aktiiviset käyttäjät olivat vastaajina kärkikolmikossa Helsingin yliopiston kirjaston ja Lapin korkeakoulukirjaston jälkeen. Yliopistokirjastoista saatiin yhteensä 5 542 vastausta, ja Tampereen yliopiston kirjaston käyttäjien osuus vastauksista oli 14,2 %.

Tampereen yliopistossa ahkerimpia vastaajia olivat opiskelijat (61,2 % vastaajista). Opettajia ja tutkijoita vastaajista oli 22,5 % ja jatko-opiskelijoita ja tohtorikoulutettavia 11,5 %. Eniten vastauksia saatiin humanistiselta (28,4 %), yhteiskuntatieteelliseltä (24,9 %) ja lääketieteelliseltä (15,8 %) tieteenalalta.

Vastaajista 54,2 % ilmoitti arvioivansa vastauksissaan pääkirjaston, 24,9 % Terveystieteiden osastokirjaston Tertion ja 20,8 % Humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston Humanikan palveluja. Heistä 38,8 % käy kirjastossa viikoittain, 31,4 % muutaman kerran kuukaudessa ja 5,7 % päivittäin.

Ylivoimaisesti tärkeimmäksi syyksi kirjastossa asioimiseen vastaajat ilmoittivat aineiston lainaamisen, palauttamisen, varaamisen tai uusimisen (92,9 %). Muita keskeisiä syitä olivat kirjaston tarjoamien e-lehtien, e-kirjojen ja tietokantojen käyttö (61,2 %), itsenäinen opiskelu tai työskentely (55 %), painettujen aineistojen, kirjojen ja lehtien käyttö (46,4 %) sekä tiedonhaku tietystä aiheesta (45,8 %).

Kirjaston aineistotietokantaa Tamcatia käytti viikoittain 35,4 % ja Nelli-portaalia 37,2 % vastaajista. E-aineistojen käyttö on tasaista; 22,9 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä e-lehtiä muutaman kerran kuukaudessa ja 22,1 % viikoittain, e-kirjoja taas muutaman kerran vuodessa 32,4 % ja muutaman kerran kuukaudessa 24,3 % vastaajista.

Kyselyn tuloksia, asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä tulosten hyödyntämistä kirjaston kehittämisessä tarkastellaan laajemmin syksyllä kirjaston verkkolehdessä Bulletiinissa.

Teksti ja kuva: Outi Viitasalo, tiedottaja

Lue kokonaan »

Käyttäjäkyselyssä 4.3.-7.4. voit vaikuttaa yliopiston kirjaston palveluihin

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutetaan Tampereen yliopistossa verkkokyselynä ajalla 4.3.-7.4. Kysely on asiakkaille tärkeä kanava, jonka kautta voi vaikuttaa kirjaston palvelujen kehittymiseen.

Miten sinä käytät Tampereen yliopiston kirjaston tarjoamia palveluja verkossa ja paikan päällä? Miten käytät kirjaston tiloja, ja löydätkö kirjaston aineistoista sen, mitä tarvitset opiskelussasi, tutkimuksessasi tai opetustyössäsi? Miten hyvin kirjasto on onnistunut vastaamaan sinun tarpeisiisi?

Kerro se meille käyttäjäkyselyssä. Kirjasto kuuntelee nyt kaikkia asiakkaitaan, sillä haluamme tarjota ajantasaisia ja monipuolisia palveluja tulevaisuudessakin. Siksi vastauksesi ja kyselyn tulokset ovat meille tärkeitä.

Kansallinen käyttäjäkysely järjestetään samaan aikaan lähes kaikissa yliopistokirjastoissa ja muilla kirjastosektoreilla. Kyselyä koordinoi ja sen toteuttamisesta vastaa Kansalliskirjasto.

Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2008 ja 2010, ja Tampereen yliopiston kirjasto on ollut mukana molemmilla kerroilla. Osallistuminen säännöllisesti laajaan kyselyyn antaa vertailutietoa muista yliopistokirjastoista ja toisaalta tietoa kirjaston käytön ja omien asiakkaidemme tarpeiden muuttumisesta vuosien aikana.

Vuoden 2010 kyselyn tuloksia arvioitiin perusteellisesti verkkolehti Bulletiinin artikkeleissa. Nyt tulemme tarkastelemaan asiakkaiden kokemuksia ja toiveita kirjaston palveluille erityisesti tutkimuksen ja opetuksen näkökulmasta.

Voit osallistua myös palkintojen arvontaan. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme Tampere University Pressin kirjoja ja muistitikkuja. Lisäksi Kansalliskirjasto arpoo kaikkien käyttäjäkyselyyn vastanneiden kesken e-kirjojen lukulaitteen, muistitikkuja ja kirjoja.

Linkki kyselyyn löytyy myös kirjaston verkkosivujen etusivulta sekä Humanikan ja Tertion etusivuilta.

Teksti: Outi Viitasalo, kirjaston tiedottaja

Lue kokonaan »

Kirjastopäivässä pohdittiin yhteistyötä ja asiakaspalvelua

Runsas joukko kiireisiä kirjastoammattilaisia oli varannut yhden huhtikuisen iltapäivän teemalle Yhteistyö ja asiakkaan ääni. Jo perinteeksi tullutta Tampereen Kirjastopäivää isännöi 12.4. Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto.

Tampereen yliopiston kirjasto toi puhujakorokkeelle ulkomaisella vierailijalla vahvistetun ammattilaiskvartetin esittelemään kansainvälisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä kirjaston toiminnassa.

Tampereen yliopiston kirjasto kehittää aktiivisesti palveluja kansainvälisille opiskelijoille, ja vaihto-opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan 80 % on tyytyväisiä palveluihin, kertoi esityksen avannut informaatikko Saija Tapio. Kirjasto tarjoaa palvelua ja tiedotusta myös englanniksi. Kirjaston esittäytyy kansainvälisten opiskelijoiden orientaatioviikolla, ja halukkaat ovat tervetulleita Library Orientation -esittelykäynnille kirjastoon. Viime syksynä esittely tarjottiin myös uusille jatko-opiskelijoille. Tiedonhankintataidoissa kirjasto tarjoaa mm. räätälöityä opetusta sekä Nelli- ja RefWorks-koulutusta. Englanninkielisinä löytyvät myös Tilaa informaatikko- ja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelut.

Informaatikko Merja Hyödynmaa jatkoi teemanaan Erasmus-vaihto. Yliopistolla on vaihtosopimus yli 50 korkeakoulun kanssa ja kirjastolla oma sopimus kahden yliopistokirjaston kanssa. Tampereelta on vierailtu Vilnan ja Sheffieldin kirjastoissa ja vastavierailuja tehty muun muassa Puolan Kielcestä ja Sheffieldistä. Hyödynmaa kertoi kokemuksistaan Sheffieldin yliopiston kirjastossa, josta mielenkiintoisen vierailuviikon aikana löytyi uusia ideoita mm. rinnakkaistallentamisen kehittämiseen.

Merja Hyödynmaa (vas.) ja Saija Tapio

Osastonjohtaja Hannele Nurminen antoi tilannekatsauksen Tampereen, Helsingin ja Namibian yliopiston kirjastojen kaksivuotisesta yhteistyöhankkeesta, joka on osa ulkoasiainministeriön rahoittamaa HEI ICI -ohjelmaa (Higher Education Institutions – Institutional Cooperation Instrument). Viime vuonna alkanut hanke jatkuu seminaarilla, namibialaisten kirjastoammattilaisten työskentelyllä Suomessa ja yhteisellä kirjaprojektilla.

Yhteistyökumppanin näkökulman hankkeeseen toi Namibian yliopiston kirjaston johtaja Ellen Namhila. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta maisteriksi pääaineenaan kirjastotiede ja informatiikka. Kun hänen kirjastonsa perustettiin 1992 Namibian itsenäistyttyä ja sinne kaivattiin ammatillista tukea, Suomen koulutusjärjestelmän tunteva Namhila kääntyi suomalaisten yliopistokirjastojen puoleen.

Ellen Namhila (vas.) ja Tuula Haavisto

Yhteisesityksen päätteeksi ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen kuvaili IFLA-yhteistyön antia. Kirjastosta on kaksi henkilöä, Anne Lehto ja Leena Toivonen, IFLAn standing komiteoiden jäseniä. Kirjastosta on myös osallistuttu isolla joukolla sekä Oslossa että Milanossa järjestettyihin IFLA-konferensseihin, minkä on mahdollistanut erillisillä IFLA-projekteilla kerätty rahoitus. Projektit ovat tuoneet kirjastoon yhteisöllisyyttä ja konferensseista on saatu omaan toimintaan kehittämisideoita. Nyt edessä on Helsingin elokuinen IFLA-konferenssi. Tampereella järjestetään 8.-10.8. IFLAa edeltävä satelliittikonferenssi teemalla The Road to Information Literary: Librarians as Facilitators of Learning.

Tampereen ammattikorkeakoulun Ei paha! -hankkeen vaiheista kertoi kirjaston tietopalvelupäällikkö Kaisa Rissanen. TAMKin sisäisten palvelujen yhteinen palvelukulttuurin kehittämishanke lähti kehittämään yhteistyötä asiakkaan näkökulmasta tavoitteena selkeä yhden luukun periaate. Kirjastolaiset kokeilivat päivää asiakkaana vierailemalla Helsingissä kirjastojen lisäksi muissakin kohteissa kuten kaupoissa ja kahviloissa tutkimusmetodeinaan mm. havainnointi, haastattelut, sovitut vierailut ja Mystery shopping. Opiskelijaryhmä tutki Mystery shopping -metodilla TAMKin kirjastoyksiköitä. Tulokset toivat haasteellista pohdittavaa mm. fyysisen ympäristön, vuorovaikutuksen ja viestinnän merkityksestä.

TTY:n kirjaston johtaja Minna Niemi-Grundström (vas.), Kaisa Rissanen TAMK:n kirjastosta ja Raija Aaltonen Tampereen yliopiston kirjastosta

Toisen esimerkin asiakaspalvelun kehittämisestä antoi TTY:n kirjaston palvelupäällikkö Johanna Tevaniemi. Kirjaston henkilökunta otti kehittämistyöskentelyssään lähtökohdaksi asiakaspalvelun monimuotoisena kirjaston toiminnan ja kirjastotyön ytimenä. Sisäinen koulutus ja tiimityöskentely yli tiimirajojen nähtiin tärkeänä. Yhteistyöllä sovittiin ja päätettiin, mitä palveluja tuotetaan ja millä tavoin, ja kehittämistyö antoi uusia ideoita kirjaston kaikkeen toimintaan.

Kirjastopalvelujohtaja Tuula Haavisto Tampereen kaupunginkirjastosta käsitteli esityksessään kahta teemaa. Kaupungin ja ulkopuolisten tahojen Kulttuurikaari-hankkeessa etsittiin kulttuurista tukea ikäihmisten osallisuuteen, ja kirjasto toi mukaan osaamistaan ikäihmisten kohtaamisessa. Toisena teemana olivat kaupunginkirjaston remonttiprojektit, joissa asiakasnäkökulma on vahva. Pääkirjasto Metsoa kehitetään monessa vaiheessa, ja muutosten myötä kehittämiskohteena on myös osastojen palvelukulttuuri. Hervannassakin remontoidaan, ja uusia kirjastokokonaisuuksia suunnitellaan Lielahteen, Tesomalle ja Linnainmaalle.

Asiakkaan näkökulmaa välittivät myös Poliisiammattikorkeakoulun kirjaston ja Tampereen Ammattiopiston kirjaston kuulumiset. Lisää kokemuksia vaihdettiin innokkaasti tauoilla, ja päivän anti vietiin mukaan arkityöhön.

Teksti ja kuvat: Outi Viitasalo

Lue kokonaan »

Miksi osallistua messuille?

Tampere University Pressillä oli osasto viikonloppuna järjestetyillä Tampereen Kirjamessuilla. Kyseessä olivat messuorganisaation markkinoimat ”supermessut”, sillä samaan aikaan pidettiin myös viini-, matkailu-, keräily- ja puutarhamessut. Kirjamessut olivatkin sitten näiden kaikkien messujen puristuksessa melko pienet. Mukana ei ollut isoja kustantajia eikä kirjakauppoja.

Messuille osallistuminen vie aina paljon kustantajan resursseja, mutta on myös antoisaa. Näin oli näilläkin messuilla. Myynti ei huimannut päätä, mutta tilaisuus kohdata kirjojen lukijat henkilökohtaisesti on aina erityisen palkitsevaa. Kohtaaminen tarjoaa mahdollisuuden saada aitoa palautetta. Luonnollisesti messujen päätarkoitus on esitellä uusimpia kirjoja suuremmalle yleisölle, mihin ei yliopistokustantajan arjessa muutoin ole usein tilaisuuksia.

Tampereen Kirjamessuilla esittelimme uusimmista kirjoista erityisesti  Elina Nopparin ja Mikko Hautakankaan mediatutkimuksen alalta julkaisemaa Kovaa työtä olla minä. Muotibloggaajat mediamarkkinoilla. Kirja pohtii, miksi bloggaajista on tullut muotitapahtumien vakiovieraita, TV-ohjelmien asiantuntijahaastateltavia, naistenlehtien kolumnisteja ja ennen muuta aktiivisten lukijayhteisöjen keskipisteitä. Kirjaan voi tutustua vapaasti myös yliopiston julkaisuarkistossa Tampubissa.

Toinen kiinnostava kirjauutuus, josta messuilla kerroimme, on sukupuolen merkitystä monikulttuurisessa yhteiskunnassa käsittelevä Monikulttuurisuuden sukupuoli. Kansalaisuus ja erot hyvinvointiyhteiskunnassa. Kirjan ovat toimittaneet Suvi Keskinen, Jaana Vuori ja Anu Hirsiaho. Kirjan teemoihin on mahdollista tutustua myös perjantaina 20.4. klo 14 Tieteiden talossa Helsingissä järjestettävässä julkistamistilaisuudessa, johon kaikki ovat tervetulleita.

Kolmas juuri ilmestynyt kirja, joka ansaitsee hyvän esittelyn, on Johanna Kujalan, Päivi Myllykankaan ja Erika Sauerin toimittama Kokemus johtaa! Kirja keskittyy siihen, mitä luulemme tietävämme johtajuudesta nykyisen johtamistutkimuksen valossa. Kirjan toisessa osassa nostetaan esiin erilaisia johtamiskokemuksia, kun puheenvuoro annetaan pitkän päivätyön tehneille kokeneille johtajille. Myös tästä kirjasta on avoin keskustelu- ja seminaaritilaisuus 24.4. klo klo 12–14 Tampereen yliopistossa, Pinni A:n luentosalissa 5025, osoitteessa Kanslerinrinne 1.

Viikonlopun kirjamessupalautteen helmi oli messuvierailija, joka kertoi minulle tulleensa messuille ainoastaan tutustumaan Tampere University Pressin messuosastoon. Tämän ja muun innostavan messupalautteen ansiosta jaksamme taas suuntautua uusille messuille, vaikka jalat ja selkä paljosta seisomisesta juuri tällä hetkellä muuta viestittävätkin.

Outi Sisättö

Lue kokonaan »

Kirjasto tarjoaa enemmän e-aineistoja kuin tiedetään

Tieto tutkijan työpöydälle -käyttäjäkyselyn avoimissa vastauksissa tulee tutkijoilta, riippumatta tieteenalasta, hyvinkin samanlaisia kommentteja, huomioita, pohdintoja ja kysymyksiä koskien e-aineistoja.  Suurin osa kysymyksistä koskee aineistojen saatavuutta: miksi kaikkien alojen kaikki aineistot eivät ole e-muodossa, miksi jotkut yksittäiset lehdet eivät päästä uusimpaan aineistoon, miksi e-lehtien vanhempia aineistoja ei ole käytettävissä, miksi kirjaston e-kirjat eivät käy Kindleen, miksi kotimaista aineistoa ei ole yms.

Pyrimme tällä kirjoituksella vastaamaan ainakin muutamiin eniten mieliä askarruttaviin kysymyksiin. Lopuksi annamme linkkilistan, joka toivottavasti auttaa avaamaan muutaman solmun.

E-kirjat

Tampereen yliopiston kirjastolla on Nelli-portaalin kautta tarjolla yli 300 000 e-kirjaa. Vaikka e-aineistotarjonta lisääntyykin koko ajan, kaikki aineisto ei suinkaan ole vielä saatavana e-muodossa, kotimainen (tai muun kuin englanninkielinen) aineisto ei varsinkaan. Kotimaisia e-kirjoja on kyllä joitain saatavana, mutta useimmiten kustantajat myyvät niitä vain yksityiseen käyttöön. Yliopistolisenssit eivät ole lainkaan mahdollisia. E-kirjoja myydään yksittäin samalla tavalla kuin painettuja kirjoja (esim. Ellibs välittäjänä, Gaudeamus kustantajana). Ulkomaisista välittäjistä Amazonkin myy e-kirjoja vain yksittäisille käyttäjille luettavaksi omille kirjoilleen kehitetylle Kindle-kirjalukijalle eikä siis kirjastoille, joiden kirjat ovat ensisijaisesti verkon kautta luettavia. Toki yhä useammat e-kirjapaketit tarjovat myös omalle kannettavalle ja joillekin lukijalaitteille lataamisen.

Mielestäni kirjaston elektronisia aineistoja on kehitetty merkittävästi viimeisen 4 vuoden aikana, toivottavasti sama jatkuu edelleen.

Ongelmana on myös se, että e-kirja usein ilmestyy myöhemmin kuin painettu kirja, sillä kustantajat haluavat ensin voiton painetusta kirjasta. E-kirjojen kasvua voi hahmottaa vaikka kurssikirjojen e-versioiden kasvua seuratessa. Vuonna 2006 opintovaatimuksissa voimassa olevista nimekkeistä oli saatavana myös e-kirjoina 4,3%. Tämän vuoden syksyllä e-kirjojen luku oli 13,2%.

On kysytty myös, miksei e-kirjaa voi lainata toisen yliopiston kirjastosta kuten painettua kirjaa. Vastaus on yksinkertainen: e-kirja ja e-lehti on lisensoitu vain tilaajainstituution käyttöön ja sen hinta määräytyy instituution suuruuden mukaan.  Lisenssiehdot määrittävät tarkasti e-aineistojen käytön; ne ovat vain tilaavan instituution henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä eivätkä lainattavissa muualle.

Tampereen yliopiston kirjaston e-kirjakokoelma on mittava

Kirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä yli 340 000 e-kirjaa. Osa kirjoista on ostettu valmiina paketteina, kuten Ebrary  (sisältää yli 70 000 e-kirjaa) ECCO (sisältää englanninkielisiä teoksia 1700-luvulta digitoituina kokoteksteinä, n. 150 000 e-kirjaa) ja EEBO (sisältää englantilaisia kirjoja vuosilta 1473-1700 digitoituna kokotekstinä, yli 100 000 teosta). Kirjasto tilaa myös yksittäisiä e-kirjoja useammankin välittäjän kautta, esim. Dawsonera (vaatii kirjautumisen), eBooks onEbscoHost, MyiLibrary ja Taylor & Francis.

Kurssikirjoista tilataan aina myös e-versio, jos sellainen on saatavissa, mutta yleiskokoelmaan kirjat tilataan pääasiassa painettuna, jos asiakas ei erityisesti toivo kirjaa e-muodossa. Hankintaehdotuksissa siis voi mainita, että haluaa kirjan mieluiten e-muodossa, jolloin tarkistamme, onko se saatavana. Kirjaston sivulta vasemmasta palkista kohdasta lomakkeet, löytyy sekä kurssikirjojen hankintaesityslomake että muun kirjallisuuden hankintaesityslomake.

Käsikirjoja e-kirjoina englanninkielellä löytyy melko hyvin ja pääasiassa nykyään kaikki käsikirjat tilataankin e-muodossa, jos sellainen on saatavissa. E-käsikirjat on koottu Nelliin E-Käsikirjasto-linkin alle. Sieltä löytyy tällä hetkellä yli 700 hakuteosta ja käsikirjatyyppistä teosta sekä sanakirjoja ja menetelmäoppaita.

E-kirjojen käyttö koetaan usein hankalaksi

E-kirjojen käyttöliittymät koetaan usein hankaliksi. Valitettavasti kirjasto ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan e-aineiston käyttöliittymiin ja ne ovatkin erilaisia kustantajista riippuen. Käyttöliittymien välittäjät ovat kuitenkin pyrkineet parantamaan lukuohjelmia.

Kirjastomme käytössä olevan Ebraryn kirjakokoelma on varsin hyvä, mutta palvelun käyttöliittymä on ongelmallinen. Teksti on todella vaikea suurentaa luettavan suuruiseksi ilman että sitä tarvitsisi vierittää, joten lukeminen on hankalaa. Yhteys Ebraryyn myös katkeilee, jolloin teoksen seuraava sivu ei olekaan saatavilla. Myös hakuominaisuus on huono – tulokset jäävät piiloon.    Mahdottomuus siirtää aineistoja omistamaani e-lukulaitteeseen (Kindle) turhauttaa.

E-kirjojen lataaminen omalle koneelle

Uusi palvelu, joka nyt löytyy useammastakin e-kirjakäyttöliittymästä, on mahdolllisuus ladata e-kirjoja omalle kannettavalle (tai tietyille lukulaitteille). Kirjoja voi latauksen jälkeen lukea palvelusta riippuen 3 tai 14 päivää tai ne saa pysyvästi kannettavalleen ilman internetyhteyttä. E-kirjojen lataus onnistuu tällä hetkellä Ebraryn, Dawsoneran, eBooks onEbscoHostin sekä Thiemen  kirjoissa, jotka saa ladata kannettavalleen ja pitää ne ilman aikarajoitusta. Katso latausohjeet kirjaston Oppaat ja ohjeet -sivulta.

E-lehtikokoelma on iso muttei silti aina riittävä

Tampereen yliopiston kirjasto tarjoaa tällä hetkellä pääsyn yli 33 000 e-lehteen. Englanninkieliset lehdet ovat nykyisin hyvin saatavissa e-muodossa, mutta muunkieliset, erityisesti suomenkieliset, eivät vielä ole kattavasti saatavissa e-muodossa. Esimerkiksi paljon kysytyt Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö eivät ole kirjaston e-lehtikokokoelmassa siksi, että niitä ei ole vielä olemassa e-versioina.

Useimpien e-lehtipakettien saatavuus alkaa vuosista 1995-1997. Vaikka joistakin lehtipaketeista on saatavissa myös lehtien vanhempia vuosikertoja sisältävä arkistotietokanta, se on maksullinen ja yleensä kallis paketti.  Kirjaston täytyy kustannussyistä valita, tilatako uusia aineistoja, jotka yleensä ovat relevantteja ja käytetyimpiä vai vanhempaa aineistoa, joka on harvemmin käytettyä. Kannattaa kuitenkin vanhempaa aineistoa tarvitessaan tarkistaa Tamcatista, löytyykö meiltä lehtien vanhempia vuosikertoja painettuina, usein löytyy. Jos lehteä ei  löydy, artikkelit voi tilata kaukopalvelumme  kautta.

Monista julkaisuista puuttuvat kuluvan vuoden  ja toisaalta vanha aineisto.

Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmien kehittämisohjelmassa todetaan, että suuri osa aineistohankinnoista tehdään asiakkaiden tekemien hankintaehdotusten perusteella ja, että kirjasto hankkii kokoelmiinsa ensisijaisesti uutta kirjallisuutta.

Tutkijat ovat myös tyytyväisiä e-lehtien saatavuuteen:

Joskus harvoin mielenkiintoinen juttu on julkaistu vähemmän prominentissa lehdessä, josta ei löydy kirjaston e-lehtikokoelmista. Näin kuitenkin käy varsin harvoin, eikä ole mikään ongelma ollut.

Miksi joskus ei pääse uusimpiin lehtiin?

Kaipaan alan johtavia kansainvälisiä journaaleja ilman vuoden viivettä.

Useita tutkijoita harmittava embargo (uusin aineisto ei ole kokotekstinä käytettävissä) on meillä voimassa oikeastaan vain Ebscon lehtitietokannoissa. Embargohan on kustantajan sopimukseen määrittämä ajanjakso, jonka aikana kustantaja ei anna julkaisua verkkoon. Ebscon tietokannat ovat kuitenkin huomattavasti halvempia kuin muut e-lehtitietokannat, kyse on siis puhtaasti kustannuksista. Kaikkea ei voi hankkia.

Jotkut kustantajat avaavat arkistonsa vuoden embargon jälkeen vapaasti kaikkien käyttöön. Tällöin on kyse lehdistä, joita kirjasto ei tilaa mutta laittaa ne kuitenkin käyttöön Nellin kautta, koska siten vanhemmat vuosikerrat löytyvät ja hyödyntävät tutkijaa.

Usein lehti on hankittu tai se on saatavilla useasta eri lehtipaketista. Erityisesti johtavat kansainväliset lehdet hankitaan aina myös suoraan kustantajilta vaikka ne olisivatkin Ebscon kautta saatavissa embargo-lehtinä. Lehtipaketit ovat SFX-laatikossa aakkosjärjestyksessä, joten Ebscohost on ensimmäisenä tarjolla. Kannattaa siis aina katsoa, onko lehti saatavissa myös muuta kautta, sillä kustantajien, kuten Wileyn tai ScienceDirectin kautta lehden uusinkin aineisto on saatavissa. Lisäksi joidenkin lehtien saatavuusvuodet vaihtelevat paketeissa, esim. kustantajavaihdosten vuoksi, aina siis kannattaa tarkistaa SFX-laatikossa olevat lehden saatavuustiedot.

Harmillista on myös, että joitain lehtiä eivät tutkijat ole löytäneet lainkaan, vaikka lehdet on meille hankittu ja Nellin kautta löydettävissä.  Lehti kannattaa aina hakea Nellin lehtihausta lehden nimeen sisältyvillä sanoilla tai sanan osilla ja klikkaamalla hakulaatikon alta “sisältää”.

Katso myös  verkkolehtien käyttöön liittyvät usein esitetyt kysymykset – FAQ.

Pääosin elektroniset julkaisut (sekä lehdet että kirjat) ovat olleet yliopiston kirjaston kautta hyvin saatavilla.

Tiedotusta ja koulutusta tarvitaan

Kyselyssä tuli esiin, että tutkijat ehdottivat tilattavaksi myös sellaisia e-lehtiä, jotka jo ovat yliopistolaisten käytettävissä. Tässä on kirjastolla edelleen haasteita: miten saattaa tiedon tarvitsija ja laadukkaat tietoaineistot yhteen. Näihin haasteisiin kirjasto etsii jatkuvasti ratkaisuja.

Uusista aineistoista, sekä yleisesti e-aineistoihin liittyvistä asioista, tiedotetaan Ajankohtaista elektronisista aineistoista ja koekäytöt -sivulla  sekä e-tiedotusTwitterissä. Lisäksi osastokirjastojen omilla sivuilla ja esim. Tertion Facebook-sivulla on aineistoa koskevia tiedotuksia. Kirjasto on tehnyt lisäksi runsaasti erilaisia oppaita sekä tarjoaa ilmaista omaa informaatikkoa, joka auttaa löytämään tien tiedon lähteille: katso lisää Tilaa-informaatikko -palvelusta. Yksin ei siis tarvitse jäädä pähkimään e-aineistoja koskevia ongelmia, vaan aina kannattaa kysyä kirjastosta.

Kaukopalvelu auttaa, jos kokoelmat eivät kata tarvetta

Jos kirjaston kokoelmista ei löydä haluamaansa, kaukopalvelu tilaa aineiston käyttöön muualta. Missään tapauksessa ei siis tarvitse maksaa kustantajille  heidän kalliita maksujaan vaan kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. Kirjastolla on omat kanavat, joita pitkin selviää paljon halvemmalla.

Kaikkea ei aina ole saatavana, mutta ne saa kätevästi kaukopalvelun kautta.

Onneksi löytyy myös tyytyväisiä asiakkaita

Avovastauksia tuli todella paljon: purettuna niitä tuli yli 20 A4-arkillista. Vaikka paljon oli asioita, jotka tutkijoita askarruttivat, oli kirjasto saanut myös hyvää palautetta. Kiitos kaikille vastaajille. Otamme kehitysehdotukset työpöydälle, korjaamme korjattavissa olevat asiat ja kiitämme kiitoksista.

Yleisesti olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen miten e-aineistojen saatavuus on lisääntynyt ja siten helpottanut suuresti mm. etätyöskentelyä.

No problems at all.

Nelli on toiminut hyvin, enkä ole enää kokenut etäkirjautumisessakaan ongelmia.

Olen tyytyväinen kirjastosta saatuun henkilökohtaiseen palveluun.

On ihana saada Nelli-haulla maailman tieto omalle työpöydälle ja kotikoneelle.

Linkkejä

• Verkkolehtien käyttöön liittyvät usein esitetyt kysymykset – FAQ
• Yksittäisten tietokantojen käyttöohjeita
• Elektronisten aineistojen käyttö, mm. kirjaston e-kirjojen latausohjeita
• Usein kysyttyjä kysymyksiä
• Tilaa informaatikko -palvelu : ilmainen tunnin opastus
• Hankintaesityslomake
• Kaukolaina- ja jäljennetilaus Tampereen yliopiston kirjastoon

Aniita Ahlholm-Kannisto ja Mervi Ahola

Lue kokonaan »

Yliopiston ja Taysin tutkijat löytävät suurimman osan tarvitsemistaan julkaisuista e-muodossa

”Tieto tutkijan työpöydälle!” -käyttäjäkyselyssä kerättiin tietoa tutkijoiden ja opettajien tiedonlähteiden tarpeista ja käytöstä. Kyselyn organisoi Kansalliskirjaston alainen Kansallinen elektroninen kirjasto, FinElib. Kysely suunnattiin suomalaisissa yliopistoissa, yliopistollisissa sairaaloissa ja FinELib-konsortioon kuuluvissa tutkimuslaitoksissa työskenteleville tutkijoille.

Kyselyn tavoitteena oli kerätä aineistoa, jonka avulla tietopalvelut ja kirjastot voisivat kehittää tutkijoille suunnattuja e-aineistopalvelujaan, mitkä tieteelliset julkaisut ovat tutkijoille tärkeitä, vastaavatko saatavilla olevat elektroniset julkaisut tutkijoiden tarpeita. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin, ovatko tutkijat elektronisia julkaisuja käyttäessään kohdanneet ongelmia ja jos ovat, niin minkälaisia.

Tampereen yliopistosta kyselyyn tuli 223 vastausta ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta 32 vastausta. Tutkijat/erikoistutkijat (34 %) ja tohtoriopiskelijat (26 %) vastasivat yliopiston puolella eniten kyselyyn, mutta professoreitakin oli vastaajissa 35 kappaletta eli 16 %. Myös Taysissa samat ryhmät vastasivat eniten kyselyyn.

Tampereen yliopiston 223 vastaajaa edusti eri tieteenaloja seuraavasti:

• lääketieteen ja terveystieteen edustajia 42 (18,8 %)
• yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden edustajia 84 (37,7 %)
• humanististen ja kielitieteiden edustajia 31 (13,9 %)
• tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden edustajia 27 (12,1 %)
• muiden tieteenalojen edustajia 39 (17,5 %)

Tieteellisten julkaisujen saatavuus elektronisessa muodossa

Kuten taulukosta 1 ilmenee, sekä yliopistossa että varsinkin Taysin puolella, tutkijat kokevat saavansa kaiken tai suurimman osan tarvitsemistaan tieteellisistä julkaisuista elektronisessa muodossa. Vain 7,8 % yliopiston vastaajista kokee, että merkittävä osa heidän tarvitsemistaan julkaisuista on painetussa muodossa.

Taulukko 1.

Mistä tutkijat aloittavat tiedonhakunsa?

Ilahduttavaa on, että monet Tampereen yliopiston tutkijat (75,7 %) aloittavat tiedonhakunsa kirjaston kotisivulta tai kirjaston tiedonhakuportaalin (Nelli) etusivulta. Tosin kysymyksessä sai valita kolme eniten käyttämäänsä vaihtoehtoa. Monet aloittavat luonnollisesti tekemällä Google-haun (74,3 %).  Taulukosta 2 selviää myös, että suosittu tapa lähteä liikkeelle on mennä suoraan kustantajan, tietokannan tai lehden kotisivuille. Taysin tutkijat suosivat kirjaston kotisivua ja tiedonhakuportaalia lähtöpisteenään vielä enemmän kuin yliopiston tutkijat yleensä. Tosin Taysin vastaajamäärä on melko pieni eli vertailu ei ehkä ole mielekästä.

Taulukko 2.

Mistä lähteistä tutkijat saavat tarvitsemansa tiedon?

Meitä kirjastoihmisiä luonnollisesti kiinnostaa, mistä lähteistä ja miten Tampereen yliopiston tutkijat lopulta saavat tarvitsemansa tiedon (Taulukko 3). Hakusanoilla hakeminen ja lähdeviitteiden käyttäminen e-aineistoissa on kaikkein suosituinta. Selaamalla painettuja tai e-aineistoja monet tutkijat löytävät ainakin satunnaisesti tarvitsemaansa tietoa. Kollegat ovat tärkeitä,  ja sähköpostitiedotteet täydentävät tiedonhankintaa. Sen sijaan RSS-syötteitä ei koeta kovinkaan merkittäviksi: 86 % ei ole koskaan löytänyt niiden avulla tarvitsemaansa tietoa. Taysin tutkijoiden profiili noudattelee kutakuinkin yliopiston tutkijoiden profiilia tässä asiassa.

Taulukko 3.

Tämä oli vain esimakua FinElibin kyselyn tuloksista. Tampereen yliopiston kirjaston Bulletiiniin 2012:1 on tulossa artikkeli tuloksista. FinElib koostaa koko aineistoa käsittelevän raportin tammikuun loppuun mennessä.

Eija Poteri ja Mervi Ahola

Lue kokonaan »

Hiljaisuus

Kirjastojen seiniltä ei juuri enää tapaa kylttiä, jossa vaaditaan asiakkaita olemaan hiljaa. Kirjastonhoitajiltakin alkaa unohtua varoittavan sihahtamisen taito. Muutamassa asiakaspalautteessa on kuitenkin toivottu näiden vanhojen hyvien käytäntöjen paluuta kirjaston lukusalitiloihin. Hiljaisuudessa on parempi keskittyä työskentelemään.

Hiljaisuus yhdistetään usein vanhanaikaisuuteen ja hitauteen. Kirjastot, museot ja kirkot ovat perinteisesti hiljaisia paikkoja. Hiljaisuus on pelottavaa. Kuvittele astuvasi ihmisiä täynnä olevaan saliin jossa vallitsee hiiskumaton hiljaisuus. Kirjasto, jossa kuuluvat normaalit elämisen äänet, on turvallinen, kotoisa – ja dynaaminen?

Hälinä edustaa vielä tehokkuutta ja nykyaikaa, mutta kuinka kauan? Hiljainen ympäristö voi olla pian arvossaan. Mitä mieltä sinä olet, onko kirjastossa liikaa hälinää? Pystyykö kirjastossa keskittymään työskentelyyn?

Raija Aaltonen

Lue kokonaan »

Vuoden 2010 kirjastohenkilö: Marko Rinne

Vuoden 2010 kirjastohenkilöksi valittiin Humanikassa kirjastosihteerinä työskentelevä Marko Rinne. Valintaperusteissa korostettiin muiden muassa Markon joustavuutta ja avuliaisuutta:

“Marko on joustava ja avulias työtoveri, joka auttaa mielellään kollegoitaan mitä moninaisimmissa asioissa. Myös asiakkaat lähestyvät mielellään Markoa. Marko ei valita kiireestä tai stressistä tai siitä että joutuu tekemään jotakin yllättävää tai sellaista, mikä ei varsinaisesti kuulu hänen toimenkuvaansa. Mahdollisissa kiistatilanteissa hän pyrkii sovittelemaan, rauhoittelemaan ja näkemään asioiden positiivisen puolen.”

Markolla on kokemusta useammista ammateista ennen kirjastoalalle siirtymistä. Kirjastoalalta kokemusta on hieman yli kymmenen vuotta. Humanikassa Marko on työskennellyt nyt reilut viisi vuotta.

Kun Markolta kysyy suosion salaisuutta, kyse ei hänen mielestään ole sen syvällisemmästä kuin siitä, että sen mukaan autetaan kun apua tarvitaan ja pystytään antamaan.

“Oman työni sujuvuuteen vaikuttaa myös kollegoiden tehtävien sujuminen. Tärkeää on siis myös ymmärtää miten eri työtehtävät liittyvät toisiinsa.”

Sosiaalisen median edelläkävijä

Yhtenä valintaperusteluna oli, että Marko on kiinnostunut uusien teknisten sovellusten käyttöönotosta ja kiinnostunut etsimään uusia, työtä helpottavia ja kaikille soveltuvia ratkaisuja. Hän on myös kehittänyt aktiivisesti omaa työtään uusilla teknisillä ratkaisuilla.

“Kiinnostus tietotekniikkaa ja työvälineitä kohtaan on ollut avuksi oman työni kehittämiselle ja näin ollen olen yrittänyt jakaa tarvittaessa vinkkejä ja parannusehdotuksia myös muille.”

Asiantuntemuksensa vuoksi Marko on myös jäsenenä kirjaston sosiaalisen median tiimissä.

“Sosiaalisen median tiimin tarkoituksena on seuloa ja tuoda esiin sovelluksia, käytäntöjä ja mahdollisuuksia, joita voidaan käyttää työtehtävien ja toimintojen helpottamiseen ja tehostamiseen. Me olemme itsekin opettelemassa sosiaalisen median käyttöä. Meiltä voi kysyä neuvoa ja meille voi antaa neuvoja. Tarkoitus on, että saadaan tällä saralla hiljaista tietoa kaikkien käyttöön.”

“Riippuu ihan ihmisistä itsestään millä volyymillä he haluavat hyödyntää sosiaalista mediaa. Perusajatuksena kuitenkin on, että meidän jokaisen on osattava jollain tasolla käyttää sitä, esimerkiksi käytettäessä wiki-intraa. Aineistoa siirretään ja tuotetaan koko ajan enenevissä määrin verkkoon. Meillä pitää olla resursseja ja taitoa pysyä kehityksessä mukana. Kannattaa kokeilla eri sosiaalisia medioita. Jos jostain ei pidä, niin sen jälkeen tietää paremmin, mitä haluaa tai voi käyttää.”

Marko on itse yrittänyt aktiivisesti parantaa omia viestintäkäytäntöjään sosiaalisen median sovellusten avulla. Lisäksi hänen kiinnostuksen kohteena ovat välineet, jotka mahdollistavat työskentelyn verkossa, esimerkiksi usean henkilön samanaikaisen työskentelyn.

“Esimerkkinä voisin mainita Google-ympäristön, josta löytyy lukuisia työvälineitä tämänkaltaiseen työskentelyyn. Pikaviestintäohjelmista meillä on Spark, jonka käytöstä pidän ja jota voi käyttää viestinnän lisäksi esim. ryhmäpäätösten tekoon. Tiedostojen säilyttäminen Dropboxissa mahdollistaa sen, että pääsen niihin käsiksi mistä vain, missä on nettiyhteys.”

STKS:n kirjastosihteerityöryhmään seuraaja haussa

Marko on ollut mukana STKS:n kirjastosihteerityöryhmässä kolme vuotta. Ryhmä on ollut Markon mielestä erittäin aktiivinen ja kokoukset mielenkiintoisia. Onpa työryhmä käynyt matkoillakin (työryhmän matkaraportti Kööpenhaminasta löytyy uusimmasta Signumista (5/2010)). Nyt parhaillaan Marko metsästää itselleen seuraajaa Tampereen yliopiston kirjastosta ja suosittelee lämpimästi toimintaa tässä ryhmässä.

Kulttuuria, kuntoilua ja vaipanvaihtoa

Markon vapaa-aika kuluu pääasiassa kirjallisuuden, kulttuurin ja kuntoilun parissa. Tosin nyt tuoreena isänä Marko on huomannut, että pieni vauva vaatii isältäkin melkoisesti huomiota. Vapaa-ajan ongelmia Markolla ei siis ole vähään aikaan edessä.

Kirjoitus perustuu Marko Rinteen haastatteluun 21.12.2010.

Teksti: Stefan Oino
Kuva: Marko Rinteen albumi

Lue kokonaan »

Kirjasto odottaa palautettasi

Tampereen yliopiston kirjasto on käyttäjiään varten ja haluaa tarjota laadukkaita palveluita lähtökohtanaan asiakkaiden tarpeet. Asiakaslähtöisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on yksi kirjaston arvoista. Kirjasto haluaa kehittää palvelujaan vuorovaikutuksessa keskeisten asiakasryhmien kanssa. Innovatiivinen asiakaspalvelukulttuuri on myös kirjattu strategiseksi päämääräksi kirjaston strategiaan vuosille 2010–2015.

Kirjaston viestintä- ja markkinointistrategiankin mukaan aktiivinen toimiminen asiakkaiden tarpeiden, toiveiden ja mielipiteiden esiin saamiseksi on tärkeää. Viestinnän toteutukseen kuuluu palautejärjestelmä, joka koostuu sekä erilaisista palvelunlaatututkimuksista ja -selvityksistä että palautteiden, ehdotusten ja poikkeamien säännöllisestä kokoamisesta.

Kirjaston asiakaspalautejärjestelmä

Kirjasto käynnisti vuoden 2007 alussa asiakaspalautejärjestelmän kehittämisen. Tässä yhteydessä perustettiin asiakaspalautetiimi, joka seuraa kirjaston saamaa asiakaspalautetta, kehittää palautejärjestelmää ja tekee vuosittain toukokuussa asiakaspalautetilinpäätöksen.

Uudistettu palautejärjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa 2007 ja ensimmäinen tilinpäätös tehtiin koskien 15.5.2008 asti saatuja palautteita. Toinen palautetilinpäätös kattoi ajanjakson 16.5.2008–15.5.2009. Tuoreimmassa eli kolmannessa asiakaspalautetilinpäätöksessä 16.5.2009–16.5.2010 on myös huomioitu kirjaston toiminnassa ilmenneet poikkeamat.

Palautteita kerätään kirjastossa erillisellä palautelomakkeella (löytyy myös verkosta) ja vapaamuotoisemmin esimerkiksi sähköpostiviesteistä. Kussakin kirjaston toimipisteessä on palautelaatikoita ja niiden yhteydessä lomakkeita. Asiakkaalle pyritään vastaamaan viikon kuluessa, jos hän on jättänyt yhteystietonsa ja toivoo asiassaan henkilökohtaista yhteydenottoa.

Saadun palautteen määrä on kasvanut tilinpäätöskausittain: 178 (2008)/284 (2009)/304 (2010). Vuosittain palautteiden aihealueet ovat pysyneet melko samoina, painotukset ovat kylläkin vaihdelleet.

Tuoreimman asiakaspalautetilinpäätöksen mukaan saadut 304 palautetta sisälsivät 1) kiitoksia 117 kappaletta, 2) kysymyksiä ja ehdotuksia 102 kappaletta ja 3) moitteita 85 kappaletta. Edellisvuosien tapaan kiitosta sai eniten kirjaston asiakaspalvelu (27 kpl). Toiseksi eniten kiitoksia sai tietopalvelu ja opetukset (15 kpl) ja kolmanneksi eniten kaukopalvelu (14 kpl). Moitteita saivat edellisvuoden tapaan eniten kirjaston tilat ja laitteet (21 kpl) sekä kurssikirjat ja kurssikirjalukusali (14 kpl). Myös kysymyksiä ja ehdotuksia saatiin eniten tiloista ja laitteista (34 kpl). Toiseksi eniten kysymyksiä ja ehdotuksia saatiin koskien kirjaston tiedotusta ja verkkosivuja (15 kpl). Kolmanneksi eniten ehdotuksia ja kysymyksiä saatiin kurssikirjoista ja kurssikirjalukusalista (11 kpl) sekä lainauskäytännöistä (11 kpl).

Palautteilla voi vaikuttaa

Palautteiden perusteella esiin nouseviin akuutteihin ongelmakohtiin tartutaan yleensä heti. Palautteet päätyvät palautejärjestelmän ansiosta asioista ja toiminnoista vastaaville henkilöille, jolloin ne tulevat huomioiduksi myös kirjaston toimintaa suunniteltaessa ja kehitettäessä.

Nyt marraskuussa keräämme palautetta – kiitoksia, moitteita, kysymyksiä ja kehitysehdotuksia – erityisen tehokkaasti. Palautteen antamisen tärkeydestä on muistutettu esimerkiksi kirjaston marraskuisessa asiakaspalveluvinkissä.

Kannattaa olla aktiivinen ja vaikuttaa. Esimerkiksi pääkirjaston kurssikirjalukusalin ympärivuorokautinen aukiolokokeilu alkoi asiakaspalautteiden innoittamana ja osoittautui hyväksi ja kiitetyksi palvelumuodoksi. Annathan siis palautetta kirjastolle!

Mirja Mäkinen ja
Eija Einemäki-Pakonen

Lue kokonaan »