29.1.2010 kutsuttiin pääkirjastoon aamukahville yliopiston eri laitoksilta ne opettajat, jotka ovat tilanneet pääkirjastolta tiedonhankinnan opetusta kandidaattiseminaariensa yhteyteen syksyllä 2009. Kirjastosta tilaisuuteen osallistui tietopalveluosaston opetusta antavia ja suunnittelevia informaatikkoja.
Eri laitoksilta tulleet opettajat pääsivät tilaisuudessa tapaamaan toisiaan. Syntyi mm. vertaiskeskustelua siitä, mihin suuntaan kandidaatintutkielmaa ollaan kehittämässä laitoksilla. Myös tiedonhankinnan opetuksen ajoituksesta syntyi hyödyllistä pohdintaa, eli keskusteltiin mihin kohtaan seminaaria se on hedelmällisintä ajoittaa, jo tutkimussuunnitelmavaiheeseen vai olisiko kenties hyödyllisempää sijoittaa se myöhemmäksi tutkimusprosessia, jolloin opiskelija on ehkä itsekin pidemmällä ajattelussaan. Kirjastolle kerrottiin, että laitoksien kannalta tiedonhankinnan kurssi arvioidaan hyödylliseksi, sillä hyvä informaatiolukutaito parantaa opiskelijoiden tutkimuksen laatua. Laitoksilta tilataan opetusta vaihdellen 2-3 tuntia erilaisin variaatioin, ja yhdessä pohdittiin myös, olisiko yleisen mallin 1 t + 2t tiedonhankinnan opetusten välin keston syytä olla pidempi, jotta opiskelijat ehtisivät syventää oppimaansa.
Pääkirjaston opetuskokonaisuudesta vastaava informaatikko Johanna Tevaniemi analysoi kirjaston tiedonhankinnan kandidaattiryhmien opiskelijoilta syksyllä kerättyä palautetta, joiden avulla opiskelijat asetetaan itse reflektoimaan omaan oppimistaan ja arvioimaan tiedonhankinnan opetuksen hyötyä kandidaattitutkielman kannalta ja yleensä opintojen kannalta. Siksi palautepyyntö lähetetään opiskelijoille vasta noin 2 kk opetuksen jälkeen. Yhtenä koulutuksen osaamistavoitteena on, että opiskelijat pystyvät siirtämään tiedonhankinnan ajattelun hyödyntämään muitakin opintoja kandidaattivaiheessa ja myöhemmissä opinnoissa. Palautteiden mukaan opiskelijat pitävät hyvänä sitä, että kanditason tiedonhankinnan koulutus räätälöidään opiskelijoiden omien tutkimusaiheiden pohjalta. Opetuksen tarkoituksena ei ole yksinomaan esitellä erilaisia tieteellisiä elektronisia lehtipalveluita ja tietokantojen käyttöä vaan opettaa tiedonhankinnan ajattelua ja oman tutkimusaiheen ja hakuaiheen jäsentämistä, hakulauseita, lähdekritiikkiä sekä tiedonhaun rajaamista. Syntyi myös keskustelua siitä, mikä on opetettava aines tutkielmaseminaarissa ja mikä tiedonhankinnan opetuksessa.
Lopuksi Sanna Valovirta esitteli kirjaston Nelli-portaalin uutta e-käsikirjastoa, jonka kautta opettajille esiteltiin kirjaston hankkimia erilaisia tieteellisen tutkimuksen apuvälineinä toimivia hakuteoksia. Näistäkin lähdeaineistoista käytiin runsasta keskustelua.
Pääkirjastosta tilattiin vuonna 2009 yhteensä 117 tuntia tiedonhankinnan opetusta kandidaatti- ja graduryhmille, joten kyseessä on merkittävä osa kirjaston antamaa opetusta. On tärkeää ja mielekästä, että näitä opetuksia suunnitellaan yhteistyössä kirjaston opetusta suunnittelevien informaatikkojen ja laitosten seminaareja vetävien opettajien yhteistyönä.
Johanna Tevaniemi ja Janika Asplund, kuva: Johanna Tevaniemi
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Lue kokonaan »
