Kirjasto liikkeellä: Alakuppilassa ja Arvossa tutustuttiin e-kirjojen käyttöön

Kirjasto on tänä syksynä jalkautunut kahteen otteeseen esittelemään e-kirjapalvelujaan. Lokakuussa olimme päätalon alakuppilassa ja marraskuussa Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen ravintolan kupeessa.

Alakuppilan kävijät saivat tutustua kirjaston e-kirjapalveluihin Aleksis Kiven päivän aattona. (Kuva Outi Viitasalo)

Esitteiden ja esittelijöiden luo pistäytyi runsaasti kiinnostuneita opiskelijoita ja henkilökuntaa. Osa istahti läppäreiden äärelle tutustumaan tarkemmin tarjolla oleviin e-kirjoihin ja niiden käyttöön, osa vaihtoi muutaman sanan mieltä askarruttavista e-aineistoasioista tai poimi esitteitä ja karkkeja mukaansa. Myös kirjaston tabletteihin sai halutessaan lähikosketuksen.

Kaupin kampuksella Arvossa 7.11. perehdyttiin erityisesti terveystieteiden e-kirjapalveluihin. (Kuva Erja Kymäläinen)

Kävijöitä kiinnosti erityisesti, millaista e-kirjatarjontaa löytyy omalta tieteenalalta, miten e-kirjat voi löytää kätevimmin, miltä e-kirjat näyttävät ja miten ne toimivat etäkäytössä. Samalla sai tietoa e-kirjojen lainaamisesta ja latauksesta omalle koneelle tai tabletille. Varsinkin Ebraryn laaja valikoima, Thiemen pysyvästi omalle koneelle ladattavissa olevat lääketieteen atlakset ja monet kurssivaatimuksiin sisältyvät e-kirjat ilahduttivat kävijöitä. Kysyä sai myös muista mieltä askarruttaneista kirjastoasioista.

Kävijöiden kysymykset esim. e-kirjojen lukumahdollisuuksista älypuhelimilla osoittavat e-kirjamaailman moninaisuuden etuineen ja haasteineen.

Yhä useampi e-kirja on nykyään ladattavissa myös omalle koneelle tai tabletille ja sen jälkeen luettavissa ilman verkkoyhteyttä. Hankalaa asiakkaan kannalta saattaa olla se, että e-kirjakokoelmien käyttöliittymät ovat erilaisia ja myös latauskäytännöt ja ohjeet vaihtelevat enemmän tai vähemmän kirjakokoelmittain. Mutta kun on kerran ladannut e-kirjan, se on jo seuraavalla kerralla paljon helpompaa.

Useimmiten kirjan lataaminen vaatii myös lukuohjelman lataamisen koneelle, ennen kuin voi ladata e-kirjan. Käytetyimpiä lukuohjelmia on Adobe Digital Editions.

Ebraryn ja eBooks on EBSCOHost -kokoelman palvelussa täytyy ensin luoda omat henkilökohtaiset tunnukset palveluun (jos ei ole jo aikaisemmin sitä tehnyt), ennen kuin voi ladata ko. palvelun kirjan.

Tietoiskut paikan päällä tuntuivat onnistuneesti tavoittavan tiedonhaluisia kirjastoaineistojen käyttäjiä. Kirjaston näkyminen alakuppilassa ja Arvon aulassa aktivoi selvästi opiskelijoita kysymään ratkaisua e-kirjojen lukemisessa esiintyneisiin ongelmiin. Pääasiallisin pulma oli yleensä se, että omalla koneella oli kirjaan pyritty suoraan Tamcatista ilman, että oli ensin kirjauduttu Nelliin ja menty sitä kautta Tamcatiin. Myös ulkomaalaiset opiskelijat rohkaistuivat selvästi näyttämään omia laitteitaan ja kysymään tarvittavien ohjelmien asentamisesta. Onneksi meillä oli jo kokemusta ja hyvät ohjeet e-kirjojen lataamisesta omalle koneelle.

Kirjasto on pyrkinyt tuottamaan kattavia ohjeita e-kirjojen lataamisesta. Katso verkkosivuiltamme Yhteenvetotaulukko ladattavista e-kirjakokoelmista ja latausohjeista.

Jos lataamisen kanssa kuitenkin tulee ongelmia, voit ottaa yhteyttä Nellin pikavalikossa olevan Vikailmoitus- tai Ota yhteyttä -linkin kautta. Pyrimme vastaamaan kysymyksiisi mahdollisimman nopeasti.

Lisää tietoa e-kirjoista löydät kirjaston verkkosivuilta:
Oppaat ja ohjeet: E-kirjojen käyttöohjeita
Marraskuun Kuukauden palveluvinkki: E-kirjat

Aniita Ahlholm-Kannisto, Paula Nissilä ja Heli Vanamo

Read Full Post »

Working side by side – Namibian yliopiston kirjaston kollegat Tampereella

Tampereen yliopiston kirjasto sai jälleen ottaa vastaan kollegoita Namibian yliopiston kirjastosta osana HEI ICI –hankkeen yhteistyötä. Tamperelaiset vierailivat huhtikuussa vetämässä koulutusseminaaria Windhoekissa, ja Laimi Iyambo, Edwin Tjazerua ja Irmela Buchholz matkustivat puolestaan Namibiasta Suomeen tutustumaan työskentelyyn Helsingin ja Tampereen yliopiston kirjastoissa. Heidät oli valittu vierailijoiksi Namibian yliopiston kirjaston sisäisen hakuprosessin kautta. Jokaiselle laadittiin oma perehtymisohjelma, jossa huomioitiin heidän työtehtävänsä Namibiassa, hakemuksessa mainitut osaamisalueet ja niiden kehittäminen.

Laimi Iyambo

Opettajankoulutuksen kampuskirjastossa työskentelevä Laimi Iyambo arvostaa vierailuviikkoina saamaansa kokemusta:

“I have gained valuable insight into my personal development and my work. I was able to observe and learn numerous aspects from establishing faculty librarian relations, selection of library materials, collection management, information literacy, acquisition of both print and e-resources, processing of new materials to making the library visible and memorable in the life of students.

The Tampere Library staff was most responsive to my questions and always made me feel like a full-time member of your library. Our meetings were extremely useful and provided me with insightful constructive criticism of work.”

Edwin Tjazerua

Edwin Tjazerua tutustui Tampereen yliopiston kirjastossa omaan työalueensa kysymyksiin yhdessä kirjaston ATK-palveluiden asiantuntijoiden kanssa.

Irmela Buchholz vastaa Namibian yliopiston kirjastossa hankinnasta, luetteloinnista ja lehdistä, ja terveisinään hän listaa Suomen vierailulla opittua:

”What did I learn?
- that library buildings are inviting and places that one wants to go to
- that a lot of the work is done in the for users invisible background
- that information literacy is an integral part of librarians’ duties
- that a lot of former shelf space is now dedicated for student workspace
- that job tasks have to be re-assessed because of the shift to increased electronic access of information
- that it is important to make statistics of everything
- how collection mapping is working and that it is not working at all if the above mentioned is not done
- how to co-write an article with a wonderful person like Merja (Hyödynmaa)
- that it is acceptable to have cafeterias inside library buildings without having the whole collection destroyed by greasy fingers and spilled coffee
- that Finnish librarians are extremely friendly and helpful
- that everybody excused their bad English and there was nobody I could not understand
- that sun is as important in Finland than rain is in Namibia. And much, much more…
I want to thank all those colleagues that took time to show me around and explain topics and the rest of them that always greeted me kindly in the corridors so that I later felt part of the staff establishment.”

Irmela Buchholz

Teksti ja kuvat: Outi Viitasalo

Read Full Post »

Latvialaiset kirjastoammattilaiset vierailulla

Pääkirjastossa on totuttu ottamaan vastaan erilaisia kirjastosta kiinnostuneita vierailijaryhmiä. Toukokuun päätteeksi saimme poikkeuksellisen ison vierailijajoukon etelästä, kun latvialaiset kirjastoammattilaiset kävivät tutustumassa Tampereen yliopiston kirjastoon. Liki viisikymmentä aktiivista työntekijää Latvian kansalliskirjastosta, yliopistokirjastoista ja yleisistä kirjastoista kuunteli informaatikko Saija Tapion esitystä ja kiersi kolmena ryhmänä pääkirjaston tiloissa Linnassa.

Kierroksella vieraat ihailivat pääkirjaston valoisia tiloja ja kyselivät innokkaasti kirjaston palveluista. Kysymykset liikkuivat laajalla alueella esteettömyydestä kirjastossa kopiokorttien hintoihin. E-lehtien lukemiseen tarkoitetut tietokoneet ja kirjaston tietokantaan vievät Tamcat-päätteet kiinnostivat, samoin mikrofilmien lukumahdollisuus.

Kysymyksiä riitti ja kamerat olivat kovassa käytössä, kun iso joukko kirjastoammattilaisia Latviasta tutustui yliopiston pääkirjastoon. Saija Tapio (oik.) esitteli mm. palautusautomaattia.

Vieraat kyselivät myös, onko Tampereen yliopistossa mahdollisuus opiskella kirjastoalaa. Joukon harvoja miespuolisia jäseniä taas kiinnosti, onko yliopiston kirjaston työntekijöistä valtaosa naisia, kuten heilläkin, ja vastaus oli myönteinen.

Kolmannen kerroksen matkapuhelinkopit herättivät vieraissa hilpeyttä, samoin tilaa säästävät liikkuvat lehtihyllyt. Niiden väliin kannattaa vain kurkistaa, ennen kuin rullaa hyllyt kiinni toisiinsa!

Latvialaisvieraat tulivat Tampereelle Helsingin kautta ja kävivät täällä myös mm. kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa ja Sampolan kirjastossa. Paluumatkallaan ryhmä jatkoi kirjastovierailuja Tallinnassa.

Teksti: Outi Viitasalo, Tanja Heikkilä, Sari Leppänen ja  Saija Tapio
Kuva: Outi Viitasalo

Read Full Post »

My memorable week in Tampere University Library

As part of an Erasmus exchange agreement I have spent last week in Tampere University Library, visiting different departments. My visit to the Library coincided with the Erasmus Staff Exchange Week organised by the University and I was fortunate to be able to join a group of about 20 international staff from all over Europe for various events during the week (more about that later!).

This week has provided a wonderful insight into the Finnish higher education system, university libraries, and Finnish culture. I appreciated the opportunity to look around the University campus and to hear about the changes happening this year. In Tampere students and academic staff are able to benefit from a well-resourced library, and have access to a vast range of resources electronically. You have three modern library sites which are attractive and comfortable to work in, and I was impressed by how quiet and studious the atmosphere is. It was interesting also to hear about the work at Tampere University Press, an area I knew nothing about, and the effort they put into showcasing the best of University research.

Librarians all over the world like to reach as many of their customers as possible to help them get the best out of the library and I am envious that staff in Tampere University Library will have the opportunity to talk to all students on all courses, from the autumn. It’s not always easy to find the information you need for your work and librarians in Tampere are very useful and valuable people to know.

The history of this city is fascinating and the Vapriikki Museum made the past come alive for me. It illustrated that Finland, and indeed Tampere, has been at the forefront of many technological advances and this continues today.

A highlight of the cultural programme this week has to be the trip to Kaupinoja. I had been assured that this was a great tradition in Finland – going to a sauna and then jumping into a half-frozen lake.  So, I decided it must be one opportunity I could not miss. Half of the group of international staff could not bear the thought of the cold water, and the other half (me included) were crazy enough to give it a go. I have to say it was a fantastic experience, even though the weather wasn’t great, and it felt very rewarding for me.  Having spoken to my library colleagues I now realise that most people use the sauna in the comfort of their own homes, and only the most determined (or foolish) use the public sauna in winter. It’s something I won’t forget…

Lastly, my colleagues at the University Library have made my visit to Finland a memorable one. They have been so welcoming, generous and kind-hearted and I have learned much from them. Many thanks to all the staff who have spent time with me and tolerated my many questions with a great deal of patience! You are welcome in Sheffield any time!

Helen Moore
University of Sheffield Library
UK
Photo: Merja Hyödynmaa

Read Full Post »

Tampereen ja Helsingin yliopistojen kirjastot Namibian yliopiston kirjaston tukena

Tampereen yliopiston kirjasto on kumppanina ”Human Resource Development Project at the University of Namibia Library” -hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä Namibian yliopiston kirjaston henkilökunnan osaamista. (Ks. lisää Suomen yliopistokirjastojen blogista). Hanketta toteutetaan sekä Namibiassa järjestettävinä koulutustapahtumina että namibialaisten kirjastonhoitajien työskentelynä Tampereen ja Helsingin yliopiston kirjastoissa tänä ja ensi vuonna.

Kuva 1. Windhoekissa on lokakuussa kevät. Kuva: Mirja Iivonen

Namibian yliopisto on perustettu vuonna 1992 ja se toimii kymmenellä eri kampuksella eri puolilla maata. Koska maa on laaja, pinta-alaltaan noin 2,5 kertaa Suomen kokoinen, voi vain kuvitella, mitä haasteita yhteistyölle ja yhteiselle toimintapolitiikalle asettavat jo pelkästään pitkät välimatkat. Namibian yliopisto katsoo kuitenkin rohkeasti eteenpäin, sillä myös koko maan kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu ”Vision 2030”, mikä tähtää siihen, että maa olisi vuoteen 2030 mennessä verrattavissa kehittyneisiin maihin.

Hankkeemme ensimmäinen koulutustapahtuma Namibiassa toteutui jo lokakuussa. Osallistuimme neljän helsinkiläisen kollegan kanssa Windhoekissa järjestettyyn viikon mittaiseen seminaariin. Sitä edelsi kirjastovierailut useammalla kampuksella Windhoekissa. Pääsimme näkemään myös niitä käytännön olosuhteita, jossa namibialaiset kirjastonhoitajat toimivat. Tilanteet vaihtelivat kirjastosta toiseen. Pääkirjastossa esimerkiksi oli jo hyvä tietotekninen infrastruktuuri kun taas opettajankoulutuslaitoksen kirjastoon oli vasta ko. viikolla saatu ensimmäiset tietokoneet ja luettelot olivat perinteisiä kortistolaatikoita.

Kuva 2. Kirjailuvierailu Neudamm Campuksen kirjastoon. Kuva: Mirja Iivonen

Kuva 3. Khomasdalin kampuksen kirjasto tarjoaa palveluita opettajiksi opiskeleville. Kuva: Leena Toivonen

Seminaarissa kaikki suomalaiset osanottajat pitivät esityksiä. Tamperelaisten aiheina olivat kirjaston toimintapolitiikka ja sen periaatteet (Mirja), kirjastonhoitajuus akateemisena osaamisalueena (Mirja), näyttöön perustuva (evidence-based) kirjastotyö (Mirja), kirjaston laatutyö (Leena), asiakaspalautteesta laadittava tilinpäätös (Leena), yliopistot kustantajina, esimerkkinä Tampere University Press (Outi) ja kirjaston kokoelmapolitiikka (Hannele).

Kuva 4. Myös televisio oli paikalla seminaarin avajaisissa. Kuva: Outi Sisättö.

Seminaarin aikana tehtiin paljon myös ryhmätöitä. Oli tärkeää, että namibialaiset osanottajat, joita oli noin 50, pääsivät heti esitysten jälkeen prosessoimaan kuulemaansa. Niin ikään seminaariin kuului mentorointia, kun namibialaiset ja suomalaiset osanottajat perehtyivät pareina johonkin käsitellyistä aihealueista ja raportoivat siitä seminaarijakson lopuksi. Mentorointi pääsee jatkumaan, kun namibialaiset tulevat Suomeen jo 8. marraskuuta.

Kuva 5. Ryhmissä käytiin aktiivista keskustelua ja mietittiin kirjaston toimintapolitiikan kehittämistä. Kuva: Mirja Iivonen

Oli motivoivaa nähdä, miten innokkaasti ja aktiivisesti namibialaiset osallistuivat seminaarin. Erittäin ilahduttavaa oli myös se positiivinen tunnelma, joka säilyi koko seminaarin ajan siitäkin huolimatta, että päivät olivat pitkiä ja jatkuvaa keskittymistä vaativia. Suomalaisten esitykset sisälsivät varmasti joitakin vaikeita, namibialaisille ehkä uusiakin käsitteitä. Mutta seminaari oli toki oppimisprosessi myös suomalaisille.

Yliopiston johto kutsui meidät illalliselle kuulemaan ja keskustelemaan projektistamme ja sen pohjalta syntyneestä yhteistyöstä. Isäntämme vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä hankkeeseemme ja toivoivat laajempaakin yhteistyötä myös yliopistotasolla.

Mirja Iivonen, Hannele Nurminen, Outi Sisättö ja Leena Toivonen

Read Full Post »

Tampereen yliopiston kirjasto on virkeä 85-vuotias

Kuvassa seminaariväkeä. Eturivissä vasemmalta oikealle hallintojohtaja Timo Lahti, rehtori Kaija Holli ja hänen takanaan professori Howard Jacobs, johtaja Leena Vestala, hallintoylilääkäri Jaakko Herrala ja opiskelija Johanna Roihuvuo. Eturivissä kuvassa taaimmaisina professori Ingwersen vaimoineen, osastonjohtaja Leena Toivonen, ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen sekä seminaarin moderaattorina toiminut osastonjohtaja Anne Lehto.

Kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaaria vietettiin 17.5.2010 Väinö Linna -salissa pääkirjastossa. Ohjelma lupaili niin kotimaista kuin kansainvälistäkin mielenkiintoista kuultavaa ja se olikin houkutellut paikalle toistasataa kiinnostunutta kuulijaa. Seminaarin avasi ylikirjastonhoitaja Mirja Iivonen, joka totesi, että vaikka Tampereen yliopiston kirjasto tarjoaakin nykyisin paitsi nykyaikaiset, viihtyisät tilat ja laitteet, ei asiakkaiden tarvitse välttämättä tulla kirjastoon. Elektroniset aineistot ovat käytettävissä vaikka kesämökiltä ja opiskelijat pääsevät oppimiskeskuksiin ja lukusaleihin 24/7.

Rehtori Kaija Holli paneutui puheessaan kirjaston merkitykseen uudessa yliopistossa. Hän aloitti puheensa sanomalla, että vaikka 85-vuotiasta ihmistä pidetään vääjäämättä jo vanhuksena, hiukan hidastuneena ja jäykkänä, kirjastoa ei voi millään muotoa pitää vanhuksena. Kirjasto syntyy aina uudelleen, luo nahkansa kuin käärme aina, kun aika niin vaatii. Rehtori Holli painotti myös kirjaston paineita ja ristiriitaa: toisaalta vaaditaan perinteiden säilyttämistä ja toisaalta kirjaston odotetaan samanaikaisesti vastaavan tulevaisuuden haasteisiin. Yliopisto on uudistamassa rakenteitaan ja se tulee heijastumaan myös kirjaston toimintaan. Rehtori Holli vertasi kirjastoa pankkilaitokseen, jonka konttoreista asiointi on siirtynyt nettiin mutta silti henkilökuntaa tarvitaan edelleen myös konttoreissa, heidän työnsä vain on muuttunut. Samoin se muuttuu kirjastoissa, joissa tulevaisuudessa odotetaan laaja-alaista osaamista. Rehtori Holli päätti puheensa sanoihin kirjailija, ministeri Hugh Pratherin sanoihin: “There is a time to let things happen and a time to make thing happen.”

Opetus- ja kulttuurimininisteriön puheenvuoron käytti johtaja Leena Vestala. Hän kertoi meneillään olevista isoista toimintaympäristön muutoksista ja kirjaston roolista muutoksissa. Hän korosti laadun parantamista ja vaikuttavuuden lisäämistä ja visioi toimintaympäristöä vuonna 2020. Raportti korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeesta on luettavissa OKM:n sivulla.

Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoi esityksessään Yhdessä terveyttä – potilaan parhaaksi mielenkiintoisesti vanhojen valokuvien ja lehtileikkeiden kuvittamana, miten sairaalan ja yliopiston lääketieteellisen kirjastojen historiat ovat kietoutuneet toisiinsa ja vuosien ajan ja kuinka jo 80-luvun alusssa alkanut strateginen kumppanuus on vaihtunut vision toteutumaksi, yhdeksi yhteiseksi kirjastoksi.

Opiskelijan tervehdyksen toi Johanna Roihuvuo, joka sai heti puheensa aluksi yleisön hyvälle tuulelle kertomalla, ettei ole pappia ensimmäistä kertaa kyydissä vaan joutui puhumaan myös mummonsa 85-vuotispäivillä. Hän rinnasti lämmöllä mummonsa helposti lähestyttävänä ja ehtymättömänä tietolähteenä kirjastoon, jonka hän kokee yhtä mukavaksi ja joka on myös aina yhtä auliina vastaamaan kysymyksiin, joita nuorison päähän pälkähtää kysyä. Kirjasto on opiskelijalle tukikohta ja työhuone, joka edustaa pysyvyyttä ja josta saa aina vastauksen ja jossa asiantunteva henkilökunta on aina valmis auttamaan.

Professori Peter Ingwersen Tanskan Royal School of Library and Information Science‘sta näytti esityksessään Tampere University Fuelled by TAYK – 2010, kuinka hyvissä asemissa Suomen ja etenkin Tampereen yliopiston julkaisut ovat ja kuinka paljon niihin viitataan.

Professori Howard Jacobs IMT:ltä puolestaan valotti esityksessään Global Information for Global Science tieteen raadollisempaa puolta eli rahaa. Vaikka tiedon pitäisi olla ilmaista kaikille, tiedon saanti maksaa joko tutkijalle tai kirjastolle. Lopuksi Howard Jacobs toivotti kirjastolle onnea ja sitä todellakin kirjasto myös tarvitsee, sillä hänen mukaansa seuraavat viisi vuotta tuovat kirjastolle enemmän haasteita ja muutoksia kuin menneet 85 vuotta yhteensä.

Vaikka puhujat yksimielisesti totesivatkin kirjaston olevan mummoiässä, he myös kehuivat, ettei tämä mummo ole ollenkaan ikäisensä näköinen eikä oloinen vaan vetreä ja nopea liikkeissään.

Mirja Iivosen siteeraukseen Elton Johnin ja Tim Rice’n musikaalista Aida on helppo yhtyä:

Captain Radames says to his troops:

The more we find, the more we see
The more we come to learn
The more that we explore
The more we shall return

Ja hän jatkoi: In the same way, the more the library can develop its own expertise, the more it can give back to the university. The more we know in the library, the more we can share with the academic community.

- Teksti Mervi Ahola, kuvat Marianne Partanen

Read Full Post »

Vieraita Pohjois-Karjalasta

Uusien kirjastotilojen suunnittelu toi 28.4.2010 Tampereen yliopiston kirjastoon vieraita Joensuusta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu aikoo yhdistää kirjastonsa neljä toimipistettä yhdeksi uudeksi rakennukseksi, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä.

13-henkinen vierasjoukko oli kolmipäiväisen tutustumismatkansa keskimmäisenä päivänä tutustumassa Tertioon, Humanikaan ja Linnaan. Kirjastonjohtaja Antti Peltosen isännöimä seurue ei koostunut pelkistä kirjastolaisista. Mukana oli henkilökuntaa myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluiden ja toimitilapalveluiden yksiköistä.

Aamupäivän aikana he tutustuivat Tampereen yliopiston uusimpiin kirjastotiloihin Tertiossa, jossa heitä opasti osastonjohtaja Leena Toivonen.

Humanikassa osastonjohtaja Leena Horsma-aho kertoi aluksi hieman Humanikan historiasta ja siitä, miten nykyisiin tiloihin päädyttiin (muutto Pyynikintieltä muutti osastokirjaston nimen ja kokoelmia jouduttiin myös organisoimaan). Nykytoiminnan yleisesittelyn jälkeen oli aika tutustua konkreettisesti asiakastiloihin ja työhuoneisiin.

Vieraat kiinnittivät huomiota mm. siihen, että Humanikassa ei ole 24/7 auki olevaa lukusalia asiakkaille. Negatiivisena asiana pantiin merkille kirjaston oman hissin puuttuminen, opastekylttien pieni koko sekä inva-wc:n sijainti hankalasti 2. kerroksessa. Positiivista huomiota saivat osakseen henkilökunnan työhuoneet, lainauksen säädettävät työtasot, tilojen valoisuus sekä värikkäät nojatuolit. Kahvittelun ja keskustelun jälkeen vieraat jatkoivat päivän viimeiseen kohteeseensa, pääkirjasto Linnaan, jossa heidät otti vastaan lainausosaston osastonjohtaja Terttu Suomi.

-Leena Horsma-aho,
kuva: Maija Ikonen

Read Full Post »