Rinnakkaistallentamisen taustalla on rehtorin päätös, jossa tutkijoita kehotetaan rinnakkaistallentamaan tutkimusartikkeleidensa rinnakkaiskopiot yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon vuoden 2011 alusta alkaen. Myös Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa on rehtorin päätökset rinnakkaistallentamisesta. Maailmalla on kaikkiaan yli 2000 julkaisuarkistoa.

Kirjasto aloitti viime keväänä rinnakkaistallentamisen esittelyn yksiköiden johdolle suunnatuissa tilaisuuksissa. Rinnakkaistallennuksen pilotti-tapauksiksi saatiin muutamia tutkijoita, joiden julkaisuja tallentamalla pyrittiin sekä testaamaan tutkijoille suunnattua ohjeistusta että lisäämään julkaisulupa-asioiden osaamista kirjastossa. Käytännöksi otettiin myös Tampere University Pressin kustantamien kokoomateosten Tampereen yliopiston tutkijoiden artikkeleiden rinnakkaistallentaminen TamPubiin.

Tiedotuskampanja ajoittui syys-lokakuun vaihteeseen. Tampereen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalaisessa julkaistiin Tanja Heikkilän artikkeli: ”Tutkimusartikkelit avoimeen verkkoon : rinnakkaistallennus käynnistynyt Tampereen yliopistossa” Kirjasto julisti myös rinnakkaistallennuskilpailun, jonka toivottiin vauhdittavan rinnakkaistallennusta. Tutkijoiden työhuoneisiin jaettiin kilpailukutsun ohella kirjanmerkki, jossa annettiin konkreettiset ohjeet tallennuksesta. Tämän lisäksi rinnakkaistallennusmahdollisuudesta tiedotettiin muun muassa kirjaston uutiskirjeessä ja kotisivujen uutisosiossa, yliopiston intrassa sekä yksiköiden kirjaston yhdyshenkilöiden kautta.

Kaikkiaan artikkelitallennuksia TamPub-arkistossa oli vuoden 2011 lopussa 404. Rinnakkaistallennettujen artikkeleiden määrä tuplasi vuodelle 2011 asetetut tavoitteet. Varsinaista läpimurtoa rinnakkaistallennus ei markkinoinnista huolimatta aloitusvuonna saavuttanut. Tutkijat kokevat hankaliksi lupa-asioiden varmistamisen, sallitun artikkeliversion löytämisen ja lupien kyselyn muilta kirjoittajilta.

Rinnakkaistallentamisen kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen jatkuu kirjastossa tänäkin vuonna. Lisätietoja rinnakkaistallentamisesta löytyy yliopiston kotisivuilta. Apua, neuvoja ja lisätietoja voi kysellä sähköpostitse osoitteella oa@uta.fi tai suoraan seuraavilta henkilöiltä:

Kati Mäki
Tanja Heikkilä
Raila Melin (terveystieteet)
Soile Levälahti

Sähköposti: etunimi.sukunimi@uta.fi

Kun kirja on ladattu ja avattu ensimmäisen kerran nettiyhteydessä kirjan lukeminen ei ole sen jälkeen riippuvaista nettiyhteydestä tai etäkäytöstä. Dawsoneran kirja löytyy oman tietokoneen Adobe Readerilta, Thiemen kirja omalle koneelle ladatusta iOffline ohjelmasta ja Ebraryn ja Ebscon kirjat löytyvät omalle koneelle ladatusta Adobe Digital Editions lukuohjelmasta. Ks. ADE lukuohjelman latausohjeet.  Laina-aika on Dawsoneran ja Ebscon kirjoissa 1-3 päivää ja Ebraryn kirjoissa 14 päivää.

Adobe Digital Editions lukuohjelmassa voi selata kirjaa, tehdä mm. muistiinpanoja, hakea kirjan tekstistä, kopioida tai printata kirjasta tietyn määrän sivuja.

Kaikkien ladattavien kirjakokoelmien latausohjeet löytyvät kirjaston Oppaat ja ohjeet sivulta kirjakokoelmittain.

Tabletteihin esim. iPad ja Samsung Galaxy saa myös ladattua Ebraryn ja Ebscon e-kirjoja. Adobe Digital Editions lukuohjelmaa ei kuitenkaan voi asentaa tableteille vaan niihin täytyy asentaa BlueFire reader lukuohjelma. Ks. ohjeet tabletteihin tarvittavan lukuohjelman Bluefire Readerin lataamiseen eBooks on EBSCOHostin ja Ebraryn kirjojen lukemiseksi iPadilla ja Androidilla.  Katso myös tarkemmat ohjeet Ebraryn e-kirjojen lataamiseksi iPadille ja eBooks on EBSCOHostin lataamisohjeet tableteille.

Samsungin Androidin tabletille lataamisen ohjeet poikkeavat hieman iPadin latausohjeista: Lataa kirja ensin tietokoneelle, siirrä sitten .acsm tiedosto Androidin Bluefire Readerin library -hakemistoon. Huom. tabletissa täytyy olla nettiyhteys kun avaa kirjan ensimmäisen kerran.

Katso lista muista e-kirjojen lukulaitteista, joihin on mahdollisuus ladata e-kirjoja.

Yhteenveto ladattavista kirjakokoelmista ja ohjeista löytyy Oppaat ja ohjeet sivulta kohdasta Yhteenvetotaulukko ladattavista e-kirjakokoelmista ja latausohjeista.

Kysymykset, ongelmat ja palautteet voi antaa Nellin palautelomakkeella.

Aniita Ahlholm-Kannisto

Pyrimme tällä kirjoituksella vastaamaan ainakin muutamiin eniten mieliä askarruttaviin kysymyksiin. Lopuksi annamme linkkilistan, joka toivottavasti auttaa avaamaan muutaman solmun.

E-kirjat

Tampereen yliopiston kirjastolla on Nelli-portaalin kautta tarjolla yli 300 000 e-kirjaa. Vaikka e-aineistotarjonta lisääntyykin koko ajan, kaikki aineisto ei suinkaan ole vielä saatavana e-muodossa, kotimainen (tai muun kuin englanninkielinen) aineisto ei varsinkaan. Kotimaisia e-kirjoja on kyllä joitain saatavana, mutta useimmiten kustantajat myyvät niitä vain yksityiseen käyttöön. Yliopistolisenssit eivät ole lainkaan mahdollisia. E-kirjoja myydään yksittäin samalla tavalla kuin painettuja kirjoja (esim. Ellibs välittäjänä, Gaudeamus kustantajana). Ulkomaisista välittäjistä Amazonkin myy e-kirjoja vain yksittäisille käyttäjille luettavaksi omille kirjoilleen kehitetylle Kindle-kirjalukijalle eikä siis kirjastoille, joiden kirjat ovat ensisijaisesti verkon kautta luettavia. Toki yhä useammat e-kirjapaketit tarjovat myös omalle kannettavalle ja joillekin lukijalaitteille lataamisen.

Mielestäni kirjaston elektronisia aineistoja on kehitetty merkittävästi viimeisen 4 vuoden aikana, toivottavasti sama jatkuu edelleen.

Ongelmana on myös se, että e-kirja usein ilmestyy myöhemmin kuin painettu kirja, sillä kustantajat haluavat ensin voiton painetusta kirjasta. E-kirjojen kasvua voi hahmottaa vaikka kurssikirjojen e-versioiden kasvua seuratessa. Vuonna 2006 opintovaatimuksissa voimassa olevista nimekkeistä oli saatavana myös e-kirjoina 4,3%. Tämän vuoden syksyllä e-kirjojen luku oli 13,2%.

On kysytty myös, miksei e-kirjaa voi lainata toisen yliopiston kirjastosta kuten painettua kirjaa. Vastaus on yksinkertainen: e-kirja ja e-lehti on lisensoitu vain tilaajainstituution käyttöön ja sen hinta määräytyy instituution suuruuden mukaan.  Lisenssiehdot määrittävät tarkasti e-aineistojen käytön; ne ovat vain tilaavan instituution henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä eivätkä lainattavissa muualle.

Tampereen yliopiston kirjaston e-kirjakokoelma on mittava

Kirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä yli 340 000 e-kirjaa. Osa kirjoista on ostettu valmiina paketteina, kuten Ebrary  (sisältää yli 70 000 e-kirjaa) ECCO (sisältää englanninkielisiä teoksia 1700-luvulta digitoituina kokoteksteinä, n. 150 000 e-kirjaa) ja EEBO (sisältää englantilaisia kirjoja vuosilta 1473-1700 digitoituna kokotekstinä, yli 100 000 teosta). Kirjasto tilaa myös yksittäisiä e-kirjoja useammankin välittäjän kautta, esim. Dawsonera (vaatii kirjautumisen), eBooks onEbscoHost, MyiLibrary ja Taylor & Francis.

Kurssikirjoista tilataan aina myös e-versio, jos sellainen on saatavissa, mutta yleiskokoelmaan kirjat tilataan pääasiassa painettuna, jos asiakas ei erityisesti toivo kirjaa e-muodossa. Hankintaehdotuksissa siis voi mainita, että haluaa kirjan mieluiten e-muodossa, jolloin tarkistamme, onko se saatavana. Kirjaston sivulta vasemmasta palkista kohdasta lomakkeet, löytyy sekä kurssikirjojen hankintaesityslomake että muun kirjallisuuden hankintaesityslomake.

Käsikirjoja e-kirjoina englanninkielellä löytyy melko hyvin ja pääasiassa nykyään kaikki käsikirjat tilataankin e-muodossa, jos sellainen on saatavissa. E-käsikirjat on koottu Nelliin E-Käsikirjasto-linkin alle. Sieltä löytyy tällä hetkellä yli 700 hakuteosta ja käsikirjatyyppistä teosta sekä sanakirjoja ja menetelmäoppaita.

E-kirjojen käyttö koetaan usein hankalaksi

E-kirjojen käyttöliittymät koetaan usein hankaliksi. Valitettavasti kirjasto ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan e-aineiston käyttöliittymiin ja ne ovatkin erilaisia kustantajista riippuen. Käyttöliittymien välittäjät ovat kuitenkin pyrkineet parantamaan lukuohjelmia.

Kirjastomme käytössä olevan Ebraryn kirjakokoelma on varsin hyvä, mutta palvelun käyttöliittymä on ongelmallinen. Teksti on todella vaikea suurentaa luettavan suuruiseksi ilman että sitä tarvitsisi vierittää, joten lukeminen on hankalaa. Yhteys Ebraryyn myös katkeilee, jolloin teoksen seuraava sivu ei olekaan saatavilla. Myös hakuominaisuus on huono – tulokset jäävät piiloon.    Mahdottomuus siirtää aineistoja omistamaani e-lukulaitteeseen (Kindle) turhauttaa.

E-kirjojen lataaminen omalle koneelle

Uusi palvelu, joka nyt löytyy useammastakin e-kirjakäyttöliittymästä, on mahdolllisuus ladata e-kirjoja omalle kannettavalle (tai tietyille lukulaitteille). Kirjoja voi latauksen jälkeen lukea palvelusta riippuen 3 tai 14 päivää tai ne saa pysyvästi kannettavalleen ilman internetyhteyttä. E-kirjojen lataus onnistuu tällä hetkellä Ebraryn, Dawsoneran, eBooks onEbscoHostin sekä Thiemen  kirjoissa, jotka saa ladata kannettavalleen ja pitää ne ilman aikarajoitusta. Katso latausohjeet kirjaston Oppaat ja ohjeet -sivulta.

E-lehtikokoelma on iso muttei silti aina riittävä

Tampereen yliopiston kirjasto tarjoaa tällä hetkellä pääsyn yli 33 000 e-lehteen. Englanninkieliset lehdet ovat nykyisin hyvin saatavissa e-muodossa, mutta muunkieliset, erityisesti suomenkieliset, eivät vielä ole kattavasti saatavissa e-muodossa. Esimerkiksi paljon kysytyt Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö eivät ole kirjaston e-lehtikokokoelmassa siksi, että niitä ei ole vielä olemassa e-versioina.

Useimpien e-lehtipakettien saatavuus alkaa vuosista 1995-1997. Vaikka joistakin lehtipaketeista on saatavissa myös lehtien vanhempia vuosikertoja sisältävä arkistotietokanta, se on maksullinen ja yleensä kallis paketti.  Kirjaston täytyy kustannussyistä valita, tilatako uusia aineistoja, jotka yleensä ovat relevantteja ja käytetyimpiä vai vanhempaa aineistoa, joka on harvemmin käytettyä. Kannattaa kuitenkin vanhempaa aineistoa tarvitessaan tarkistaa Tamcatista, löytyykö meiltä lehtien vanhempia vuosikertoja painettuina, usein löytyy. Jos lehteä ei  löydy, artikkelit voi tilata kaukopalvelumme  kautta.

Monista julkaisuista puuttuvat kuluvan vuoden  ja toisaalta vanha aineisto.

Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmien kehittämisohjelmassa todetaan, että suuri osa aineistohankinnoista tehdään asiakkaiden tekemien hankintaehdotusten perusteella ja, että kirjasto hankkii kokoelmiinsa ensisijaisesti uutta kirjallisuutta.

Tutkijat ovat myös tyytyväisiä e-lehtien saatavuuteen:

Joskus harvoin mielenkiintoinen juttu on julkaistu vähemmän prominentissa lehdessä, josta ei löydy kirjaston e-lehtikokoelmista. Näin kuitenkin käy varsin harvoin, eikä ole mikään ongelma ollut.

Miksi joskus ei pääse uusimpiin lehtiin?

Kaipaan alan johtavia kansainvälisiä journaaleja ilman vuoden viivettä.

Useita tutkijoita harmittava embargo (uusin aineisto ei ole kokotekstinä käytettävissä) on meillä voimassa oikeastaan vain Ebscon lehtitietokannoissa. Embargohan on kustantajan sopimukseen määrittämä ajanjakso, jonka aikana kustantaja ei anna julkaisua verkkoon. Ebscon tietokannat ovat kuitenkin huomattavasti halvempia kuin muut e-lehtitietokannat, kyse on siis puhtaasti kustannuksista. Kaikkea ei voi hankkia.

Jotkut kustantajat avaavat arkistonsa vuoden embargon jälkeen vapaasti kaikkien käyttöön. Tällöin on kyse lehdistä, joita kirjasto ei tilaa mutta laittaa ne kuitenkin käyttöön Nellin kautta, koska siten vanhemmat vuosikerrat löytyvät ja hyödyntävät tutkijaa.

Usein lehti on hankittu tai se on saatavilla useasta eri lehtipaketista. Erityisesti johtavat kansainväliset lehdet hankitaan aina myös suoraan kustantajilta vaikka ne olisivatkin Ebscon kautta saatavissa embargo-lehtinä. Lehtipaketit ovat SFX-laatikossa aakkosjärjestyksessä, joten Ebscohost on ensimmäisenä tarjolla. Kannattaa siis aina katsoa, onko lehti saatavissa myös muuta kautta, sillä kustantajien, kuten Wileyn tai ScienceDirectin kautta lehden uusinkin aineisto on saatavissa. Lisäksi joidenkin lehtien saatavuusvuodet vaihtelevat paketeissa, esim. kustantajavaihdosten vuoksi, aina siis kannattaa tarkistaa SFX-laatikossa olevat lehden saatavuustiedot.

Harmillista on myös, että joitain lehtiä eivät tutkijat ole löytäneet lainkaan, vaikka lehdet on meille hankittu ja Nellin kautta löydettävissä.  Lehti kannattaa aina hakea Nellin lehtihausta lehden nimeen sisältyvillä sanoilla tai sanan osilla ja klikkaamalla hakulaatikon alta “sisältää”.

Katso myös  verkkolehtien käyttöön liittyvät usein esitetyt kysymykset – FAQ.

Pääosin elektroniset julkaisut (sekä lehdet että kirjat) ovat olleet yliopiston kirjaston kautta hyvin saatavilla.

Tiedotusta ja koulutusta tarvitaan

Kyselyssä tuli esiin, että tutkijat ehdottivat tilattavaksi myös sellaisia e-lehtiä, jotka jo ovat yliopistolaisten käytettävissä. Tässä on kirjastolla edelleen haasteita: miten saattaa tiedon tarvitsija ja laadukkaat tietoaineistot yhteen. Näihin haasteisiin kirjasto etsii jatkuvasti ratkaisuja.

Uusista aineistoista, sekä yleisesti e-aineistoihin liittyvistä asioista, tiedotetaan Ajankohtaista elektronisista aineistoista ja koekäytöt -sivulla  sekä e-tiedotusTwitterissä. Lisäksi osastokirjastojen omilla sivuilla ja esim. Tertion Facebook-sivulla on aineistoa koskevia tiedotuksia. Kirjasto on tehnyt lisäksi runsaasti erilaisia oppaita sekä tarjoaa ilmaista omaa informaatikkoa, joka auttaa löytämään tien tiedon lähteille: katso lisää Tilaa-informaatikko -palvelusta. Yksin ei siis tarvitse jäädä pähkimään e-aineistoja koskevia ongelmia, vaan aina kannattaa kysyä kirjastosta.

Kaukopalvelu auttaa, jos kokoelmat eivät kata tarvetta

Jos kirjaston kokoelmista ei löydä haluamaansa, kaukopalvelu tilaa aineiston käyttöön muualta. Missään tapauksessa ei siis tarvitse maksaa kustantajille  heidän kalliita maksujaan vaan kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. Kirjastolla on omat kanavat, joita pitkin selviää paljon halvemmalla.

Kaikkea ei aina ole saatavana, mutta ne saa kätevästi kaukopalvelun kautta.

Onneksi löytyy myös tyytyväisiä asiakkaita

Avovastauksia tuli todella paljon: purettuna niitä tuli yli 20 A4-arkillista. Vaikka paljon oli asioita, jotka tutkijoita askarruttivat, oli kirjasto saanut myös hyvää palautetta. Kiitos kaikille vastaajille. Otamme kehitysehdotukset työpöydälle, korjaamme korjattavissa olevat asiat ja kiitämme kiitoksista.

Yleisesti olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen miten e-aineistojen saatavuus on lisääntynyt ja siten helpottanut suuresti mm. etätyöskentelyä.

No problems at all.

Nelli on toiminut hyvin, enkä ole enää kokenut etäkirjautumisessakaan ongelmia.

Olen tyytyväinen kirjastosta saatuun henkilökohtaiseen palveluun.

On ihana saada Nelli-haulla maailman tieto omalle työpöydälle ja kotikoneelle.

Linkkejä

• Verkkolehtien käyttöön liittyvät usein esitetyt kysymykset – FAQ
• Yksittäisten tietokantojen käyttöohjeita
• Elektronisten aineistojen käyttö, mm. kirjaston e-kirjojen latausohjeita
• Usein kysyttyjä kysymyksiä
• Tilaa informaatikko -palvelu : ilmainen tunnin opastus
• Hankintaesityslomake
• Kaukolaina- ja jäljennetilaus Tampereen yliopiston kirjastoon

Aniita Ahlholm-Kannisto ja Mervi Ahola

Kyselyn tavoitteena oli kerätä aineistoa, jonka avulla tietopalvelut ja kirjastot voisivat kehittää tutkijoille suunnattuja e-aineistopalvelujaan, mitkä tieteelliset julkaisut ovat tutkijoille tärkeitä, vastaavatko saatavilla olevat elektroniset julkaisut tutkijoiden tarpeita. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin, ovatko tutkijat elektronisia julkaisuja käyttäessään kohdanneet ongelmia ja jos ovat, niin minkälaisia.

Tampereen yliopistosta kyselyyn tuli 223 vastausta ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta 32 vastausta. Tutkijat/erikoistutkijat (34 %) ja tohtoriopiskelijat (26 %) vastasivat yliopiston puolella eniten kyselyyn, mutta professoreitakin oli vastaajissa 35 kappaletta eli 16 %. Myös Taysissa samat ryhmät vastasivat eniten kyselyyn.

Tampereen yliopiston 223 vastaajaa edusti eri tieteenaloja seuraavasti:

• lääketieteen ja terveystieteen edustajia 42 (18,8 %)
• yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden edustajia 84 (37,7 %)
• humanististen ja kielitieteiden edustajia 31 (13,9 %)
• tietojenkäsittely- ja informaatiotieteiden edustajia 27 (12,1 %)
• muiden tieteenalojen edustajia 39 (17,5 %)

Tieteellisten julkaisujen saatavuus elektronisessa muodossa

Kuten taulukosta 1 ilmenee, sekä yliopistossa että varsinkin Taysin puolella, tutkijat kokevat saavansa kaiken tai suurimman osan tarvitsemistaan tieteellisistä julkaisuista elektronisessa muodossa. Vain 7,8 % yliopiston vastaajista kokee, että merkittävä osa heidän tarvitsemistaan julkaisuista on painetussa muodossa.

Taulukko 1.

Mistä tutkijat aloittavat tiedonhakunsa?

Ilahduttavaa on, että monet Tampereen yliopiston tutkijat (75,7 %) aloittavat tiedonhakunsa kirjaston kotisivulta tai kirjaston tiedonhakuportaalin (Nelli) etusivulta. Tosin kysymyksessä sai valita kolme eniten käyttämäänsä vaihtoehtoa. Monet aloittavat luonnollisesti tekemällä Google-haun (74,3 %).  Taulukosta 2 selviää myös, että suosittu tapa lähteä liikkeelle on mennä suoraan kustantajan, tietokannan tai lehden kotisivuille. Taysin tutkijat suosivat kirjaston kotisivua ja tiedonhakuportaalia lähtöpisteenään vielä enemmän kuin yliopiston tutkijat yleensä. Tosin Taysin vastaajamäärä on melko pieni eli vertailu ei ehkä ole mielekästä.

Taulukko 2.

Mistä lähteistä tutkijat saavat tarvitsemansa tiedon?

Meitä kirjastoihmisiä luonnollisesti kiinnostaa, mistä lähteistä ja miten Tampereen yliopiston tutkijat lopulta saavat tarvitsemansa tiedon (Taulukko 3). Hakusanoilla hakeminen ja lähdeviitteiden käyttäminen e-aineistoissa on kaikkein suosituinta. Selaamalla painettuja tai e-aineistoja monet tutkijat löytävät ainakin satunnaisesti tarvitsemaansa tietoa. Kollegat ovat tärkeitä,  ja sähköpostitiedotteet täydentävät tiedonhankintaa. Sen sijaan RSS-syötteitä ei koeta kovinkaan merkittäviksi: 86 % ei ole koskaan löytänyt niiden avulla tarvitsemaansa tietoa. Taysin tutkijoiden profiili noudattelee kutakuinkin yliopiston tutkijoiden profiilia tässä asiassa.

Taulukko 3.

Tämä oli vain esimakua FinElibin kyselyn tuloksista. Tampereen yliopiston kirjaston Bulletiiniin 2012:1 on tulossa artikkeli tuloksista. FinElib koostaa koko aineistoa käsittelevän raportin tammikuun loppuun mennessä.

Eija Poteri ja Mervi Ahola

Kuva 1. Windhoekissa on lokakuussa kevät. Kuva: Mirja Iivonen

Namibian yliopisto on perustettu vuonna 1992 ja se toimii kymmenellä eri kampuksella eri puolilla maata. Koska maa on laaja, pinta-alaltaan noin 2,5 kertaa Suomen kokoinen, voi vain kuvitella, mitä haasteita yhteistyölle ja yhteiselle toimintapolitiikalle asettavat jo pelkästään pitkät välimatkat. Namibian yliopisto katsoo kuitenkin rohkeasti eteenpäin, sillä myös koko maan kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu ”Vision 2030”, mikä tähtää siihen, että maa olisi vuoteen 2030 mennessä verrattavissa kehittyneisiin maihin.

Hankkeemme ensimmäinen koulutustapahtuma Namibiassa toteutui jo lokakuussa. Osallistuimme neljän helsinkiläisen kollegan kanssa Windhoekissa järjestettyyn viikon mittaiseen seminaariin. Sitä edelsi kirjastovierailut useammalla kampuksella Windhoekissa. Pääsimme näkemään myös niitä käytännön olosuhteita, jossa namibialaiset kirjastonhoitajat toimivat. Tilanteet vaihtelivat kirjastosta toiseen. Pääkirjastossa esimerkiksi oli jo hyvä tietotekninen infrastruktuuri kun taas opettajankoulutuslaitoksen kirjastoon oli vasta ko. viikolla saatu ensimmäiset tietokoneet ja luettelot olivat perinteisiä kortistolaatikoita.

Kuva 2. Kirjailuvierailu Neudamm Campuksen kirjastoon. Kuva: Mirja Iivonen

Kuva 3. Khomasdalin kampuksen kirjasto tarjoaa palveluita opettajiksi opiskeleville. Kuva: Leena Toivonen

Seminaarissa kaikki suomalaiset osanottajat pitivät esityksiä. Tamperelaisten aiheina olivat kirjaston toimintapolitiikka ja sen periaatteet (Mirja), kirjastonhoitajuus akateemisena osaamisalueena (Mirja), näyttöön perustuva (evidence-based) kirjastotyö (Mirja), kirjaston laatutyö (Leena), asiakaspalautteesta laadittava tilinpäätös (Leena), yliopistot kustantajina, esimerkkinä Tampere University Press (Outi) ja kirjaston kokoelmapolitiikka (Hannele).

Kuva 4. Myös televisio oli paikalla seminaarin avajaisissa. Kuva: Outi Sisättö.

Seminaarin aikana tehtiin paljon myös ryhmätöitä. Oli tärkeää, että namibialaiset osanottajat, joita oli noin 50, pääsivät heti esitysten jälkeen prosessoimaan kuulemaansa. Niin ikään seminaariin kuului mentorointia, kun namibialaiset ja suomalaiset osanottajat perehtyivät pareina johonkin käsitellyistä aihealueista ja raportoivat siitä seminaarijakson lopuksi. Mentorointi pääsee jatkumaan, kun namibialaiset tulevat Suomeen jo 8. marraskuuta.

Kuva 5. Ryhmissä käytiin aktiivista keskustelua ja mietittiin kirjaston toimintapolitiikan kehittämistä. Kuva: Mirja Iivonen

Oli motivoivaa nähdä, miten innokkaasti ja aktiivisesti namibialaiset osallistuivat seminaarin. Erittäin ilahduttavaa oli myös se positiivinen tunnelma, joka säilyi koko seminaarin ajan siitäkin huolimatta, että päivät olivat pitkiä ja jatkuvaa keskittymistä vaativia. Suomalaisten esitykset sisälsivät varmasti joitakin vaikeita, namibialaisille ehkä uusiakin käsitteitä. Mutta seminaari oli toki oppimisprosessi myös suomalaisille.

Yliopiston johto kutsui meidät illalliselle kuulemaan ja keskustelemaan projektistamme ja sen pohjalta syntyneestä yhteistyöstä. Isäntämme vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä hankkeeseemme ja toivoivat laajempaakin yhteistyötä myös yliopistotasolla.

Mirja Iivonen, Hannele Nurminen, Outi Sisättö ja Leena Toivonen

Raija Aaltonen kirjoitti taannoin  tässä blogissa  hiljaisuudesta kirjastossa ja sai kaksi kommenttia. Kommenteissa kannatettiin kirjaston säilyttämistä hiljaisena tilana.  Täydelliseen hiljaisuuteen emme voi kirjastossa pyrkiä, mutta lienee oikein, että lukupaikoilla ei tarvitse kuunnella toisten kännykkäpuheluita. Puheluita varten onkin pääkirjaston kolmannessa kerroksessa kaksi puhelinkoppia ja toisessa kerroksessa yksi koppi.

Toisaalta olemme saaneet opiskelijoiltamme idean ns. puolihiljaisesta tilasta. Eräs opiskelija ideoi, voisiko meillä olla pääkirjastossa jossain kerroksessa tila lukupiireille ja muille enemmän tai vähemmän vapaamuotoisille tapaamisille.

Lukupiiritila kuulostaa houkuttelevalta: muutama sohva ja nojatuoli, ehkä iso viherkasvi ja pöytä, mahdollisuus keskustella ja ehkä juoda kahvia samalla. Mutta ikävä kyllä Linna-kirjastossa kaikuu. Äänet kantavat alhaalta ylös. Pelkät kirjahyllyt eivät rajaa keskustelua pienen ryhmän sisäpiiriin. Nyt alamme kallistua yhä enemmän siihen suuntaan, että ryhmähuoneet ovat tapaamisia varten ja lukupaikoilla vallitkoon lukurauha. Avoin lukupiiritila ei toimi kirjastossa, jossa vain hyllyt rajaavat tilaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että varjelemme hiljaisuutta.

Eija Poteri

• mitkä tieteelliset julkaisut ovat tutkijoille tärkeitä
• miten tutkijat hakevat ja käyttävät elektronisia julkaisuja
• minkälaisia ongelmia tutkijat ovat kohdanneet käyttäessään elektronisia julkaisuja.

Kyselyssä kiinnitetään huomiota myös ajankohtaisiin aiheisiin, kuten kansainvälistä ja monitieteistä tutkimustyötä tekevien tutkijoiden tiedonsaantiin sekä aineistohankintojen rahoittamiseen. Organisaatioiden tietopalvelut ja kirjastot voivat hyödyntää tuloksia kehittääkseen erityisesti tutkijoille suunnattuja e-aineistopalvelujaan.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen lahjakortti kirjakauppaan. Vastaajat voivat jättää arvontaa varten yhteystietonsa erilliselle lomakkeelle, jota ei yhdistetä annettuihin vastauksiin.

Linkki kyselylomakkeeseen löytyy FinELibin kotisivujen kautta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/finelib.html

Lisätietoja:
Kansallisen elektronisen kirjaston verkkosivuilta ja sähköpostiosoitteesta
finelib@helsinki.fi

Haasteita e-aineistoyhteistyössä onkin ensiksi tavoittaa oikeat ihmiset oikealla hetkellä ja ajan löytyminen alkaneen lukukauden kiireen keskellä. Olemme kirjastosta ottaneet yhteyttä yksiköihin aloittaaksemme yhteistyön, jonka tuloksena tutkinto-ohjelmiin saataisiin lisää elektronista aineistoa: e-kirjoja ja e-lehtiartikkeleita.

Olemme valmistelleet esitteen: E-kirjat ja e-lehdet – esitys tieteenalayksiköille, jonka olemme lähettäneet kunkin yksikön opintoasianpäällikölle ja yksikössä nimetylle kirjastoyhdyshenkilölle OPSU työryhmille jaettavaksi. Kirjaston nimeämät yhdyshenkilöt kullekin yksikölle ovat valmiina vierailemaan OPSU työryhmissä esitelläkseen tehtyä e-aineistoesittelyä ja vastaamaan yksiköiden esittämiin kysymyksiin.

Kirjasto on hankkinut yliopiston käyttöön kattavan määrän e-aineistoja, sekä e-lehtiä että e-kirjoja. Nämä hankitut aineistot ovat jo olemassa ja heti valmiina käyttöön ja esim. uudet tilattavat e-kirjat ovat useimmiten käytössä jo heti seuraavana päivänä tilauksesta.  Kurssiaineistona oleva e-aineisto mahdollistaa usean samanaikaisen käyttäjän pääsyn kirjaan.

Ei ole helppoa hahmottaa minkälainen kustantajien e-kirjatarjonta tällä hetkellä on eikä välttämättä myöskään minkälaista e-aineistoa kirjaston kokoelmat sisältävät ja miten löytää niistä e-kirjoja tietyltä aihealueelta. Tässä kohdin kirjastolla on valmius opastaa ja ohjata aineistojen käyttöön.

Haluamme siis olla välittävässä roolissa e-kirjojen ja yksiköiden henkilökunnan välillä e-kirjan käyttöönotossa.  Meiltä ei kuitenkaan löydy asiantuntemusta opintovaatimuksiin kuuluvan aineiston valintaan, siinä puolestaan asiantuntijoita ovat yksiköiden edustajat.

Esittelyyn olemme valinneet muutamia yliopiston käytössä olevia kirjakokoelmia ja keskeisiä monitieteisiä lehtitietokantoja. Esim. Ebrary kirjakokoelmassa meillä on jo käytössä yli 54 000 e-kirjaa kaikilta yliopiston aloilta.  Dawsonera ja  eBooks on EBSCOhost kokoelmista meillä on kummastakin tällä hetkellä vain pieni kokoelma, mutta sellaisiakin palvelun kirjoja pääsee selailemaan, jotka eivät vielä ole yliopiston kokoelmissa.

Jo keväällä päivitetyssä Kurssikirjahankinnan periaatteet ja käytännöt ohjeissa korostetaan sellaisten kurssikirjojen valintaa, jotka löytyvät myös e-kirjana.

Odottelemme kutsua yksiköiden OPSU työryhmiin, tulemme mielellämme käymään. Voitte ottaa yhteyttä kirjaston yhdyshenkilöön tai suoraan minuun.

Aniita Ahlholm-Kannisto (e-mail: etunimi.sukunimi@uta.fi)

informaatikko/hankintaosasto