Kirjastossa toteutettiin keväällä 2012 rinnakkaistallennuskysely yliopiston henkilökunnalle. Kyselyn tavoitteena oli selvittää tutkijoiden ajatuksia avoimesta julkaisemisesta ja rinnakkaistallentamisesta. Tavoitteena oli myös löytää ne esteet, joihin kirjasto voisi mahdollisesti vaikuttaa.

Alkuvuodesta 2013 kirjastossa luotiin uudet rinnakkaistallentamispolitiikan periaatteet. Niiden mukaan kirjasto tarkistaa jatkossa tutkijoiden puolesta artikkelien rinnakkaistallennusluvat kustantajilta. Kirjastossa katsotaan ensin lupatietoa SHERPA/RoMEO-palvelusta ja kustantajien kotisivuilta. Kirjasto voi myös tarkistaa rinnakkaistallennusluvan tutkijan puolesta suoraan kustantajalta.

Kirjastossa toivotaan tämän uudistuksen innoittavan tutkijoita rinnakkaistallentamaan entistä aktiivisemmin. Tutkija voi halutessaan pyytää rinnakkaistallennusluvan myös itse. Kirjaston ylläpitämiltä Open Access -sivuilta löytyy lisätietoa ja mallikirjeitä luvan pyytämiseen.

SHERPA/RoMEO-palvelun mukaan 69 % kustantajista sallii artikkelin jonkin version rinnakkaistallentamisen. Palvelu sisältää tiedon noin 18 000 lehden rinnakkaistallennuspolitiikasta. Valitettavasti suomalaisia kustantajia ei tästä palvelusta juurikaan löydy, mutta toivottavasti tämä asia saadaan kuntoon suomalaisille kustantajille suunnitellun kyselyn toteuduttua.

Toisinaan rinnakkaistallennuslupaa ei syystä tai toisesta saada kustantajalta. Joissakin tapauksissa rinnakkaistallennusluvan saaminen vaatii tutkijan henkilökohtaista luvan kysymistä kustantajalta. Kirjastossa neuvotaan ja ohjeistetaan kaikissa rinnakkaistallentamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Kustantajat sallivat useimmiten artikkelin post print -version rinnakkaistallentamisen. Post-print -versio tai final draft -versio on tekijän viimeisin versio artikkelista ennen kustantajan taittoa. Tämä versio on siis jo läpikäynyt vertaisarvioinnin ja se on muokattu arvioijien kommenttien perusteella.

Kirjasto haastaa näin kesän kynnyksellä kaikki tutkijat siivoamaan tietokoneensa arkistoja ja etsimään sieltä rinnakkaistallennettavaksi sopivia artikkeleita!

Lisätietoa rinnakkaistallentamisesta:
Rinnakkaistallentaminen Tampereen yliopistossa
SHERPA/Romeo-palvelu

Teksti: Kirjastonhoitaja Tanja Heikkilä

Kurssikirjallisuudessa e-kirjojen tarjonta lisääntyy koko ajan, ja myös niiden hankinta on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2010. Viime vuoden kevään ja syksyn aikana hankituista kurssikirjoista jo joka neljäs löytyy myös e-kirjana. Tosin e-kurssikirjoista englanninkielisten e-kirjojen osuus on 32,8% mutta suomenkielisten osuus vain 14%. Tänä keväänä on ilmestynyt useita kurssikirjojen e-kirjaversioita, joten syyslukukauden alkaessa e-kurssikirjojen osuus noista prosenteista kasvaa varmasti taas.

E-kurssikirjojen osuus painetuista kurssikirjoista vuosina 2006-2012

Moneen kertaan todettu ongelma e-kirjoissa on niiden erilaiset käyttöliittymät, joten e-kirjojen lukuominaisuudet vaihtelevat. Myös eri välittäjien e-kirjahankintamallit vaihtelevat. Joillakin e-kirjoilla on rajaton samanaikainen käyttäjämäärä ja rajaton käyttö, jotkut taas saadaan rajattomalla samanaikaisella käyttäjämäärällä mutta e-kirjalla on vain tietty määrä lainapäiviä ja kun ne umpeutuvat, kirjasto joutuu ostamaan lisää lainapäiviä. Joistakin e-kirjoista on toistaiseksi tarjolla pelkkiä yhden yhtäaikaisen käyttäjän versioita, mutta näitä ei ole tilattu kurssikirjakokoelmaan.

E-kirjoja voi ladata myös omalle tietokoneelle/kannettavalle tai tabletille. Jos haluaa ladata e-kirjan omalle laitteelleen ja lukea sitä ilman internetyhteyttä 1-14 päivää, pitää useimmissa tapauksissa ensin ladata Adobe Digital Editions -lukuohjelma (tabletille BlueFire Reader). Kun on ladannut lukuohjelman koneelleen, voi ladata Ebraryn, Dawsoneran ja Ebook Libraryn kirjoja. Lataamisesta ja e-kirjojen lukemisesta löytyy yksityiskohtaiset ohjeet kirjaston Oppaat ja ohjeet -sivulta otsikolla Yhteenvetotaulukko ladattavista e-kirjakokoelmista ja latausohjeista. Samalta sivulta löytyy yksittäisten tietokantojen, myös e-kirjakokoelmien, pikaoppaita ja käyttöohjeita.

Kannattaa seurata kirjaston blogia ja e-aineistouutispalstaa, joissa julkaistaan säännöllisesti uutisia ja juttuja e-kirjoista.

Oppaiden ja tiedotuksen lisäksi olemme järjestäneet e-kirjatietoiskuja ja -opetusta.

Jalkautuminen yliopiston tiloihin

Viime syksynä viimeksi jalkauduimme e-kirjojen merkeissä sekä päätalon alakuppilaan että Kaupin kampukselle. Kokemuksista kerroimme blogissa.

E-kirjainfo opiskelijoille

Jo Tiedonhankinnan perusteet -kurssilla käydään läpi e-kirjapalveluja ja e-kirjan käyttöä. Helmikuussa järjestimme lisäksi kirjaston tiloissa kahteen otteeseen e-kirjaopetusta opiskelijoille. Kävimme läpi kirjaston kokoelmissa olevien e-kirjojen lataamista. Osanottajia tosin olisi opetusluokkaan mahtunut enemmänkin.

E-kirjaklinikka

Keväällä pidimme Linnassa kolmena päivänä vastaanottoa e-kirjaklinikalla, jonne saattoi vapaasti tulla kysymään e-kirjoista. Asensimme yhdessä asiakkaiden kanssa heidän kannettavilleen e-kirjojen lukemisessa tarvittavat ohjelmat ja kokeilimme kirjojen lataamista.  Samalla tuli esiin kirjaston muitakin palveluita, kuten mahdollisuus tehdä hankintaehdotuksia, kaukolainapalvelut ja kirjaston tarjoamat muut e-aineistot.

Erityisen haasteellinen oli Linux-kone ja DRM-suojaus sekä asiakkaiden erilaiset kannettavat erikokoisine näyttöineen ja käyttökielineen.

Hauskaa oli mahdollisuus neuvoa rauhassa ja näyttää, miten e-kirjojen lainaaminen omalle koneelle Adoben Digital Editions -lukuohjelmaan tekee lukemisesta huomattavasti miellyttävämpää. Kun ohjelma on kerran asennettu koneelle ja tarvittavat tunnukset tehty, on e-kirjojen lainaaminen helppoa.

E-kirjaklinikalla Shirin Kulkarni (toinen vas.) ja Jari Lehtimäki saivat perusteellista ohjausta Heli Vanamolta (vas.) ja Aniita Ahlholm-Kannistolta.

E-kirjaneuvontaa jatketaan syksyllä. Ongelmiin voi toki kysyä apua esim. Nellin Ota yhteyttä -lomakkeella. Ihan milloin vain voi tulla kysymään neuvoa myös pääkirjaston 1. kerroksen tietopalvelun neuvontatiskiltä tai soittaa tietopalvelun numeroon 040 190 9699. (Ks. aukioloajat)

Teksti: Informaatikko Aniita Ahlholm-Kannisto ja kirjastonhoitaja Heli Vanamo
Kuva: Tiedottaja Outi Viitasalo

Käytetyimmät aineistot

Tuloksissa oli monta ilahduttavaa asiaa. Lähes kaikki opiskelijat olivat käyttäneet kirjaston oppimiskeskuksen työskentelytiloja, jotka ovat avoinna Kaupin kampuksen opiskelijoille 24/7. Lähes kaikille oli tuttua myös kirjautuminen e-aineistoihin kotoa käsin Nelli-portaalin kautta. Käytetyimmäksi e-aineistoksi osoittautui lääkäreiden kotimainen tietopankki Terveysportti, joka helppokäyttöisyydessään tuleekin tutuksi heti opintien alkumetreillä. Allaolevat kuvat havainnollistavat aineistojen käyttöä.

Kuva 1: Oletko käyttänyt syksyn/talven aikana näitä tietokantoja tiedon hankkimiseen?

Kuva 2: Mitä kirjaston kautta saatavia aineistoja olet käyttänyt syksyn/talven opinnoissasi?

Ei ole varmaan yllätys, että ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kirjastonkäyttö painottuu kurssikirjojen lainaamiseen. Sekä painettuja kurssikirjoja että e-kirjoja toivottiinkin lisää. Kuitenkin vain noin viidennes vastanneista oli käyttänyt e-kirjoja, ja useassa avovastauksessa toivottiin lisää opastusta e-kirjojen käyttöön.

Kirjaston e-kokoelmat

Kirjaston e-kirjojen määrä on noussut huimaa vauhtia viime vuosien aikana. Terveystieteiden alalla on saatavissa mm. monitieteisen Ebraryn kokoelman yli 6000 lääketieteen kirjaa sekä Thiemen, Ovidin  ja MD Consultin   lääketieteen kokoelmat (huom. linkit avautuvat ainoastaan Tay:n  koneilla tai jos olet kirjautunut peruspalvelutunnuksella).

Tottuminen uusien aineistojen lukemiseen ei luonnistu ihan hetkessä. Painetun kirjan formaatti on kaikille tuttu, koska se on lähes samanlainen kustantajasta riippumatta, mutta e-kirjojen kustantajat tuottavat (ainakin toistaiseksi) varsin erilaisia käyttöliittymiä. Joitain kirjoja ladataan pdf-tiedostoina, toisille on oma lukuohjelmansa, joitain voi selata ainoastaan internet-yhteydessä, joitain voi lainata 1-14 vuorokaudeksi ja toisia saa jopa tallentaa pysyvästi omalle koneelle. E-kirjojen lukutaito karttuu vain kokeilemalla ja harjoittelemalla (niin kuin opimme lukemaan painettuja kirjojakin). E-kirjan käyttäminen on erilaista, mutta niissä on myös hyviä uusia ominaisuuksia. Lukija voi esim. tehdä kirjoihin muistiinpanoja ja hakea tietoja kirjan tekstistä sanahaulla.

Tieteelliset lehdet ovat jo siirtyneet sähköiseen muotoon, samoin erilaiset hakemistot ja hakuteokset. E-kirjat seuraavat perässä, mutta tarjolla on toki edelleen painettujakin kirjoja niitä haluaville.

” itse pidän enemmän ihan oikeista kirjoista koska koneella olo vie ajatuksia niin helposti muualle. Tykkään olla kirjastossa tekemässä läksyjä lainaten paksuja kirjoja joita ei kotiin jaksaisi kantaa.”

(lainaus opiskelijan vastauksesta)

Näitä paksuja kirjojakin Tertiossa on varmaan tarjolla vielä pitkään, joten hyvä reppu on edelleen tarpeen.

Teksti: informaatikko Raija Aaltonen, Tertio

Kyselyyn liittyi myös palkintoarvonta. Kirjasto arpoi viisi Tampere University Pressin kirjaa sekä viisi muistitikkua. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Lisäksi Kansalliskirjasto on arponut palkintoja kaikkien vastanneiden kesken.

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin Tampereen yliopistossa 4.3.-7.4. verkkokyselynä. Kysely järjestettiin samaan aikaan lähes kaikissa yliopistokirjastoissa ja muilla kirjastosektoreilla. Sen toteuttamisesta vastasi Kansalliskirjasto. Tampereen yliopiston kirjasto on osallistunut kansalliseen käyttäjäkyselyyn myös vuosina 2010 ja 2008, joten tuloksia voidaan verrata aikaisempiin kyselyihin.

Yliopistokirjastojen joukossa Tampereen yliopiston kirjaston aktiiviset käyttäjät olivat vastaajina kärkikolmikossa Helsingin yliopiston kirjaston ja Lapin korkeakoulukirjaston jälkeen. Yliopistokirjastoista saatiin yhteensä 5 542 vastausta, ja Tampereen yliopiston kirjaston käyttäjien osuus vastauksista oli 14,2 %.

Tampereen yliopistossa ahkerimpia vastaajia olivat opiskelijat (61,2 % vastaajista). Opettajia ja tutkijoita vastaajista oli 22,5 % ja jatko-opiskelijoita ja tohtorikoulutettavia 11,5 %. Eniten vastauksia saatiin humanistiselta (28,4 %), yhteiskuntatieteelliseltä (24,9 %) ja lääketieteelliseltä (15,8 %) tieteenalalta.

Vastaajista 54,2 % ilmoitti arvioivansa vastauksissaan pääkirjaston, 24,9 % Terveystieteiden osastokirjaston Tertion ja 20,8 % Humanistis-kasvatustieteellisen osastokirjaston Humanikan palveluja. Heistä 38,8 % käy kirjastossa viikoittain, 31,4 % muutaman kerran kuukaudessa ja 5,7 % päivittäin.

Ylivoimaisesti tärkeimmäksi syyksi kirjastossa asioimiseen vastaajat ilmoittivat aineiston lainaamisen, palauttamisen, varaamisen tai uusimisen (92,9 %). Muita keskeisiä syitä olivat kirjaston tarjoamien e-lehtien, e-kirjojen ja tietokantojen käyttö (61,2 %), itsenäinen opiskelu tai työskentely (55 %), painettujen aineistojen, kirjojen ja lehtien käyttö (46,4 %) sekä tiedonhaku tietystä aiheesta (45,8 %).

Kirjaston aineistotietokantaa Tamcatia käytti viikoittain 35,4 % ja Nelli-portaalia 37,2 % vastaajista. E-aineistojen käyttö on tasaista; 22,9 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä e-lehtiä muutaman kerran kuukaudessa ja 22,1 % viikoittain, e-kirjoja taas muutaman kerran vuodessa 32,4 % ja muutaman kerran kuukaudessa 24,3 % vastaajista.

Kyselyn tuloksia, asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä tulosten hyödyntämistä kirjaston kehittämisessä tarkastellaan laajemmin syksyllä kirjaston verkkolehdessä Bulletiinissa.

Teksti ja kuva: Outi Viitasalo, tiedottaja

17.12.2012 lanseeratulla Finnan beta-versiolla testataan palvelun toimivuutta ja kerätään palautetta käyttäjiltä. Finnan testiversion julkaisun jälkeen palvelua kehitetään lisäämällä siihen uusia toiminnallisuuksia. Uusia organisaatioita aineistoineen ja palveluineen liittyy mukaan vaiheittain. Finnan seuraava tuotantoversio julkaistaan 22.10.2013 pidettävän Finna-päivän yhteydessä.

Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen hakupalvelu, joka tarjoaa pääsyn muistiorganisaatioiden aineistoihin ja palveluihin. Kansalliskirjasto vastaa KDK:n asiakasliittymän toteuttamisesta, ja Finna on rakennettu vuonna 2012 avoimen lähdekoodin ohjelmistojen pohjalta. Asiakasliittymää kehitetään arkistojen, kirjastojen ja museoiden tarpeet huomioiden.

Tampereen yliopiston kirjasto on mukana Finnan toisessa aallossa, joka on juuri alkamassa. Kun Tamcat siirtyy käytettävksi Finna ohjelmistojen pohjalta toteutetulla käyttöliittymällä, niin silloin yhden saman osoitteen kautta ovat käytettävissä nykyinen Tamcat-tietokanta ja Nellissä oleva materiaali. Yliopistokirjastojen puolelta Finnaa on pilotoinut Jyväskylän yliopisto, jonka oma Finnan testikäyttöliittymä löytyy osoitteesta https://jyu.finna.fi/

Teksti: Timo Vuorisalmi, kirjaston erikoissuunnittelija

Viime vuoden aikana yliopiston organisaatiouudistus vaikutti myös kirjaston kokoelmiin. Hämeenlinnan kirjastoyksikkö toi muutossa kokoelmansa Tampereelle. Tieteenalayksikköjen muuttojen vuoksi monet oppiainekirjastot lakkautettiin tai niitä supistettiin, ja niiden kirjat toimitettiin kirjastoon. Kokoelmia hoitava henkilökunta tutki aineiston, tarpeellinen liitettiin kokoelmiin ja käyttäjille tarpeettomat kirjat toimitettiin kirjaston poistomyyntiin.

Poistokirjahyllyssä on siis talven aikana riittänyt poikkeuksellisen paljon myytävää. Tällä hetkellä pääkirjastossa on tarjolla mm. naistutkimuksen, psykologian, maantieteen, sosiologian ja historian entisiä oppikirjoja sekä käsityöoppaita ja pieni erä kaunokirjallisuutta. Kunhan hyllytilaa vapautuu lisää, tuodaan myyntiin myös isohko erä sanakirjoja.

Pääkirjastossa poistokirjahyllyt löytyvät ensimmäisestä kerroksesta

Yleiskokoelman karsinnassa käytetään apuna ammattitaitoisen harkinnan lisäksi lainauslukuja, joista voidaan päätellä vanhentunut ja käyttäjille tarpeeton aineisto. Mitään ei kuitenkaan suoraan hävitetä lopullisesti, vaan poistetuista kirjoista lähetetään yksi kappale Kuopioon valtakunnalliseen Varastokirjastoon, mikäli se sieltä vielä puuttuu. Varastokirjastosta voivat myös oman kirjastomme asiakkaat lainata aineistoa viiden euron toimitusmaksulla.

Kurssikirjakokoelmaa karsitaan opintovaatimusten vaihtuessa. Kurssikirjoista säilytetään kuitenkin aina vähintään yksi kappale yleiskokoelmassa. Näiden lisäksi poistokirjamyyntiin tulevat myös ylimääräiset ja tarpeettomat kaksoiskappaleet.

Mutta millainen on kirjan matka kokoelmista poistomyyntihyllyyn? Pääkirjastossa tällä matkalla kirja ehtii kiertää useamman käsiparin kautta. Ensin karsintaa suorittava henkilö on tehnyt poistopäätöksen ja käynyt hakemassa poistettavan teoksen hyllystä. Yleensä karsintaa tehdään isommissa erissä, kuten karsimalla jokin kokonainen hyllyluokka kerrallaan. Tämän jälkeen kirja poistetaan kirjastojärjestelmästä, ja kirja siirtyy poistokirjamyyntiä hoitavien käsiin. Itse poistomyyntityö tapahtuu Linnan mystisissä uumenissa, kolme kerrosta maan alla, jossa varastotiloissa on pöydät ja hyllytilat isojenkin poistokirjamäärien käsittelyyn. Materiaali merkitään ”Poistettu Tampereen yliopiston kirjastosta” -leimalla.

Vaikka kirja on poistettu kokoelmista, se tarkoittaa vain, että se on täyttänyt tehtävänsä yliopiston kirjaston kokoelmissa. Tästä huolimatta kirja voi vielä jatkaa matkaansa löydön tehneen ostajan kotikirjastossa.

Teksti: Janne Järvinen ja Tuija Nummi, pääkirjaston hankintaosasto
Kuva: Outi Viitasalo

Miten sinä käytät Tampereen yliopiston kirjaston tarjoamia palveluja verkossa ja paikan päällä? Miten käytät kirjaston tiloja, ja löydätkö kirjaston aineistoista sen, mitä tarvitset opiskelussasi, tutkimuksessasi tai opetustyössäsi? Miten hyvin kirjasto on onnistunut vastaamaan sinun tarpeisiisi?

Kerro se meille käyttäjäkyselyssä. Kirjasto kuuntelee nyt kaikkia asiakkaitaan, sillä haluamme tarjota ajantasaisia ja monipuolisia palveluja tulevaisuudessakin. Siksi vastauksesi ja kyselyn tulokset ovat meille tärkeitä.

Kansallinen käyttäjäkysely järjestetään samaan aikaan lähes kaikissa yliopistokirjastoissa ja muilla kirjastosektoreilla. Kyselyä koordinoi ja sen toteuttamisesta vastaa Kansalliskirjasto.

Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2008 ja 2010, ja Tampereen yliopiston kirjasto on ollut mukana molemmilla kerroilla. Osallistuminen säännöllisesti laajaan kyselyyn antaa vertailutietoa muista yliopistokirjastoista ja toisaalta tietoa kirjaston käytön ja omien asiakkaidemme tarpeiden muuttumisesta vuosien aikana.

Vuoden 2010 kyselyn tuloksia arvioitiin perusteellisesti verkkolehti Bulletiinin artikkeleissa. Nyt tulemme tarkastelemaan asiakkaiden kokemuksia ja toiveita kirjaston palveluille erityisesti tutkimuksen ja opetuksen näkökulmasta.

Voit osallistua myös palkintojen arvontaan. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme Tampere University Pressin kirjoja ja muistitikkuja. Lisäksi Kansalliskirjasto arpoo kaikkien käyttäjäkyselyyn vastanneiden kesken e-kirjojen lukulaitteen, muistitikkuja ja kirjoja.

Linkki kyselyyn löytyy myös kirjaston verkkosivujen etusivulta sekä Humanikan ja Tertion etusivuilta.

Teksti: Outi Viitasalo, kirjaston tiedottaja

Kirjaston verkkopalvelutiimi suoritti pääkirjastossa Linnassa laitteiden käytön monitoroinnin viime vuoden lopulla. Viikoilla 43 ja 48 seurasimme kolmena eri kellonaikana (9:30, 11:30 ja 16:30), kuinka paljon asiakkaat käyttivät omia kannettaviaan sekä kuinka moni e-lehti- ja Tamcat-päätteistä ja 3. kerroksen oppimiskeskuksen koneista oli käytössä.

Monitoroinnin tulokset vastasivat aiempaa käsitystämme siitä, että tiettyyn aikaan päivästä (noin klo 11-16 välillä) kaikki oppimiskeskuksen koneet ovat lähes jatkuvassa käytössä  ja että e-lehti- ja Tamcat-päätteitä on ehkä muutama liikaa. Asiakkaiden omien kannettavien käytön osalta oli jo aiemmin tiedossa, että pääkirjaston langattoman verkon lähetinten teho ja kattavuus eivät ole aina riittäneet.

Taulukko pääkirjaston asiakkaiden omien kannettavien käytöstä viikolla 48/2012

Asiakkaiden omien kannettavien määrä oli yllättävän suuri. Tarkastelujaksoilla kirjaston tiloissa oli enimmillään yhtäaikaisesti 87 omaa konetta käyttävää asiakasta (työvälineenä joko kannettava läppäri tai tabletti).  Samalla kävi ilmi se, että tiettyinä aikoina päivästä/viikosta kaikki pöytäpaikat olivat käytössä.

Monitoroinnin tulosten perusteella poistimme muutaman Tamcat-päätteen, ja samalla vapautui työskentelytilaa asiakkaille. Yliopiston IT-palvelut on kartoittanut tilannetta Linnan kiinteistössä, ja tarkoituksena on lisätä langattomien tukiasemien määrää ja kattavuutta. Jatkossa pyrimme lisäämään pöytäpaikkojen ja ehkä myös sähköistettyjen lukupaikkojen määrää.

Teksti: Timo Vuorisalmi, kirjaston erikoissuunnittelija
Taulukko: Heli Vanamo, kirjastonhoitaja

Pääkirjastossa Linnassa vieraili taas useampi ryhmä. Esittelimme aluksi opiskelijoille kirjaston palveluja opetusluokassa. Samalla opastimme Tamcat-kirjastotietokannan käyttöön, jotta tarvittavat kurssikirjat löytyisivät helposti, sekä e-aineistoportaali Nellistä löytyviin aineistoihin. Tämän jälkeen kierrettiin opiskelijoiden kanssa tutustumassa kirjaston tiloihin.

Vaihto-opiskelijat Milena Masaříková (vas.) ja Jihye Suk tekivät tuttavuutta kirjaston kanssa Library Orientation -kierroksella

Viimeiselle kierrokselle osallistuneet Milena Masaříková Tšekistä ja Jihye Suk Etelä-Koreasta opiskelevat neljättä vuottaan ja ovat nyt kevätlukukauden vaihto-opiskelijoita yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä.  Molempien mielestä tiivis Library Orientation -tutustuminen auttaa saamaan kirjaston palvelut nopeammin omaan käyttöön. Tarpeellisten opiskeluaineistojen lisäksi he tietävät nyt löytävänsä kirjastosta myös rauhallisen työskentelytilan.

Jihye kehui kirjaston itsepalvelumahdollisuuksia ja Nelliä, joka auttaa aineistojen löytämisessä. Milena tiivisti opiskelevan kirjastonkäyttäjän tärkeimmät asiat kahteen sanaan: kirjoja ja kahvia.

Teksti: Kirjaston kv-opetuksen koordinaattori Saija Tapio ja tiedottaja Outi Viitasalo
Kuva: Outi Viitasalo

1. Miksi kirja?

Vastaus: Namibian yliopiston kirjaston tavoite oli, että hankkeessa kehitetään myös heidän henkilökuntansa tieteellisen kirjoittamisen taitoja. Suomalaiset kirjastoasiantuntijat ovat toki suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon, mutta ei heilläkään kovin monella ole paljon kokemusta tieteellisestä kirjoittamisesta. Hankkeen johdossa katsoimme, että harjoittelemalla tieteellistä kirjoittamista ja sen pelisääntöjä, voimme oppia jotakin myös yliopistokirjastojen tärkeiden asiakkaiden, tutkijoiden työstä. Artikkelien aiheiden valinta yliopistokirjastojen arjesta tarjosi myös hyvän syyn omaa tehtäväkenttää koskevan tutkimustiedon hankintaan ja oman työn analysointiin tarkastelemalla sitä tutkimuksen keinoin.

2. Mitä eri vaiheita kirjan toimittamiseen liittyi?

Vastaus: Lähdimme liikkeelle pyytämällä ehdotuksia artikkeleiksi helmikuussa 2012. Kirjan toimittajat kävivät ehdotukset läpi ja antoivat niistä palautetta. Toimittajat tekivät ehdotuksia kirjoittajille ja kirjoittajat saivat aikaa kesäkuun loppuun asti tuottaa varsinaisen artikkelinsa. Kirjoittajille annettiin yksityiskohtainen ”Author Guidelines” kirjoittamisen muotoseikkojen hallitsemiseksi.

Kaikki artikkelit lähetettiin referointiin kokeneille ja arvostetuille informaatiotutkimuksen tutkijoille. Referointiaikaa oli elokuun loppuun. Referoinnin jälkeen kirjoittajat joutuivat vielä aika paljon korjaamaan artikkeleitaan, jotkut jopa useampaan kertaan. Lokakuun puolivälissä artikkelit oli kuitenkin korjattu ja ne lähetettiin kielentarkastukseen. Sitä seurasi vielä oikoluku, lähdeluetteloiden tarkastaminen, taitto, ja uusi oikoluku ennen kuin kirja pääsi painoon saakka. Kirjan kustantaja Tampere University Press vastasi taitosta ja kirjan kannen suunnittelusta. Kirja saatiin painosta joulukuun 13. päivä.

3. Miten artikkelit valikoituivat teokseen?

Vastaus: Saimme artikkeliehdotuksia 16 ja rohkaisimme kaikkia ehdottajia jatkamaan ehdotustaan artikkeliksi. Ehdotuksista 14 tuottikin artikkelin, mutta näitä artikkelikäsikirjoituksia jouduttiin siis korjaamaan, joitakin jopa useampaan kertaan.

4. Mitkä kaikki tahot ovat olleet yhteistyössä hankkeessa tehdyn kirjan tiimoilta (Tampereella, Helsingissä, Windhoekissa)?

Vastaus: Kirja syntyi monien toimijoiden yhteistyönä. Kirjan toimittajista kaksi on Tampereen, yksi Helsingin ja yksi Namibian yliopiston kirjastosta. Kirjoittajista 15 on Namibiasta, 11 Tampereelta ja viisi Helsingistä. Tärkeässä roolissa kirjan sisällön kannalta ovat tietenkin myös refereet ja kielentarkastaja. Eikä pidä unohtaa kirjan kustantajaa Tampere University Pressiä ja kirjan taittajaa. Erittäin tärkeää on se, että useimmat artikkelit (13/14) syntyivät namibialaisten ja suomalaisten kirjoittajien yhteisartikkeleina. Tämä kuvastaa koko hankkeen perusteemaa, yhteistyötä. Samalla se kertoo yhteisestä oppimisesta.
5. Mikä oli oma osuutesi kirjan päätoimittajana, entä mitä se vaati?

Vastaus: Jouduin tietenkin ottamaan vastuun siitä, että kirja saadaan valmiiksi projektin aikana. Aikataulusta kiinnipitäminen tarkoitti useita muistutusviestejä ja yhteydenottoja kirjoittajiin. Niin ikään vastuullani oli refereiden hankkiminen ja yhteydenpito heihin. Jokainen artikkeli referoitiin erikseen ja referoijina toimivat informaatiotutkimuksen professorit tai väitelleet yliopistolehtorit, yhteensä viidestä eri yliopistosta ja kolmesta eri maasta.

Koska referoijat edellyttivät muutoksia, jotkut jopa isojakin, jouduin myös tarkistamaan korjatut artikkelit ja katsomaan, että referoijien kommentit oli otettu huomioon. Joskus jouduin myös palauttamaan joitakin artikkeleita kirjoittajille edelleen parannettavaksi. Syksyiset viikonloput menivät mukavasti korjattuja artikkeleita lukiessa ja kommentoidessa. Jouduin myös muistuttamaan kirjoittajia siitä, että he seuraavat kirjoittajille annettua ohjeistusta lähdeviitteistä ym. kirjoittamisen muotoseikoista.

Kireän aikataulun vuoksi hoidin itse myös yhteydenpidon kielentarkastajaan, joka toimikin erittäin nopeasti. Pidin yhteyttä myös muihin toimittajiin ja sovin heidän kanssaan työnjaosta, kirjoittajille annettavien ohjeiden työstämisestä, toimittajien yhteisistä tekstiosuuksista ym.  Kirjan muilla toimittajilla oli erittäin tärkeä rooli heidän omissa kirjastoissaan kirjoittajien tukena ja apuna.

6. Mikä oli palkitsevinta kirjan toimittamisessa?

Vastaus: Tietenkin itse kirjan saaminen valmiiksi sovitussa aikataulussa ja kunnollisen tieteellisen kirjoittamisen pelisääntöjä noudattaen oli hieno juttu. Mutta palkitsevinta oli varmaan sittenkin nähdä se valtava innostus ja sitoutuminen, joka kirjoittajilla oli, ja se valtava oppimisprosessi, joka kirjan tekemiseen liittyi.

7. Mikä oli haastavinta?

Vastaus: Ilman muuta haastavinta oli tiukassa aikataulussa pysyminen. Aikataulu olisi ollut tiukka kokeneillekin kirjoittajille, ja nyt prosessiin liittyi myös uuden asian, tieteellisen kirjoittamisen opetteleminen. Tähän liittyen oli saatava kirjoittajat ymmärtämään, että refereet olivat tehneet tärkeää työtä artikkelien ja sisällön parantamiseksi – siis kirjoittajien eduksi –  ja refereiden kommentit tuli ottaa huomioon. Niin ikään kirjoittajille piti toistaa moneen kertaankin, että kirjoittajille annetut ohjeet muotoseikoista olivat noudattamista varten. Mutta kirjoittajat olivat motivoituneita ja nämä haasteet oli helppo voittaa.

Yhteistyhankkeesta:
Kansainvälinen yhteistyöhanke Namibian yliopiston kirjaston kanssa. Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogi 29.9.2011
Tuhansien kilometrien välimatka ei estä Namibia-yhteistyötä. Bulletiini 3/2011

Leena Toivonen
hallintopäällikkö, Tampereen yliopiston kirjasto